Paikan hengestä pohjaa kasvulle ja oppimiselle

Riitta Mäkelä

OULU ”Mennään taas Pekkatorin kautta”, Raahen Kirkkokadun päiväkodin lapset pyysivät kun lähdettiin ulkoilemaan. He olivat piirtäneet Pekkatorin kuvia. He olivat paikan päällä tutustuneet torin Pekka-herraan, kunnianarvoisaan Per Braheen ja torin taloihin sekä kuulleet paikasta monenmoista, kysymyksiä ja mielikuvitusta herättävää kertomusta. Pekka-torista oli tullut oma paikka.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen arkkitehti Brita Passoja kertoi päiväkotilasten kokemuksista ja elämyksistä perjantaina Oulussa Pikisaaressa pidetyssä koulujen ja museoiden edustajille Suomen Tammi Plus -projektin seminaarissa, jonka teemana oli Menneisyys tässä hetkessä.

Projektin tavoitteena on saada ympäristön rikas kulttuuriperintö jokaisen lapsen ja nuoren ulottuville - sisällöksi elämykselliseen opetukseen ja omakohtaisen kokemukselliseen oppimiseen.

Oulun maakunta-arkiston johtaja Samuli Onnela oli hetkeä aikaisemmin seminaarissa peräänkuuluttanut opetukseen ja oppimiseen paikan henkeä.

Se henki opitaan kaikin aistein ja se tuo menneisyyden aidot viestit. Paikan henki antaa pohjaa samaistumiselle ympäristöön, pohjaa kasvulle ja oppimiselle.

Pallotalo paikan henkeä?

Seminaarissa nousi myös esiin ajankohtainen kysymys, miten pallonmuotoinen yritysrakennus heijastaisi paikan henkeä, kulttuuriperintöä ja kuinka se olisi osa ympäristökokonaisuutta. Mikä olisi rakennuksen viesti ja funktio?

Rakentamisessa ja kaavoituksessa valtionhallinnon viranomaisvalvonta on korvattu kuntien päätösvallalla ja kansalaisaktiivisuudella. Keskustelu on tarpeen ja sen pohjana tulee olla tietoa myös ympäristön merkityksestä.

Jos Kempeleen nimi olisi alkuperäismuodossaan eli Kämppälä, tuskin tällaista suunnitelmaa olisi esitelty, esitti eräs mitä ilmeisimmin semantiikasta kiinnostunut seminaarilainen.

Kulttuuriperintöä verkostossa

Suomen Tammi Plus:ssa ovat mukana Opetushallitus, Museovirasto ja ympäristöministeriö. Sekä kaikki koulut, jotka sisällyttävät opetukseensa ympäristönsä kulttuuriperintöön liittyviä projekteja ja/tai jatkuvia teemoja. Mukaan voi mennä myös täyttämällä ilmoituslomake www-sivuilla www.edu.fi/projektit/tammi

Suomen Tammi -projektin tavoitteena oli 1998-2000 edistää maan taide- ja kulttuurihistoriallisten museoiden yhteistyötä. Nyt jatkotyölle ei ole asetettu aikarajaa ja mukaan on tullut ympäristöministeriö.

Katse suunnataan erityisesti rakennettuun ympäristöön, kulttuuriympäristöön. Museoiden, koulujen ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyön toivotaan edelleen tiivistyvän. Museovirasto, opetushallitus ja ympäristöministeriö antavat neuvoja, ideoita ja koulutusta.

Suomen Tammi sivuaa Opetushallituksen Koulun ja kulttuurin yhteistyöhanketta 1998--2001, jossa muun muassa Oulun ja Sievin koulut ovat luoneet uusia ja pysyviä yhteistyöverkostoja ja toimintatapoja sekä kiinteyttäneet entistä yhteistyötään.

Aikakone Oulu tietopankkina

Oulun kaupungin rakennusten kulttuuriperintö on siirtymässä sähköiseen tietopankkiin Aikakone Oulu, kertoivat tutkijat Petri Vuojala ja Pasi Kovalainen.

Monipuolista kirjallista ja kuvallista tietoa maailmassa ainutlaatuisella tavalla antava aikakone on valmistuttuaan internetissä kaikkien käytössä ja on mitä melkoisin lisä koulujen kulttuuriperintöopetukseen. Se on myös sitä paljon peräänkuulutettua kulttuurin ja teknologian yhdistämistä ja yhteistyötä.

Vuojala ja Kovalainen ovat Suomen Akatemian tutkimushankkeessa Oulun rakennushistoria 1822-1882. Aikarajoina ovat suurten tulipalojen vuodet. Mutta nyt vasta ensimmäistä kertaa Oulun rakennuskantaa tutkitaan perusteellisesti! Tukholman arkistoista on noussut esiin ennen tuntemattomia asioita.

Tarvitaan tiedonhakukoulutusta?

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tuottanut viime vuosina erinomaista materiaalia koulujenkin ympäristökasvatuksen ja kulttuuriperinnön opetukseen. Esimerkiksi ympäristöopas Hovin ovi haisee toffeelle (1997) raportoi riemullisesti päiväkotilasten ja koululaisten havaintoja ympäristöstään ja opastaa opetukseen.

Suomen Tammi ja moni muu taho tuottaa samoin opetusmateriaalia ja linkittää olemassaolevaa tietoutta. Opetushallitus teettää parhaillaan Etäkuvis-ohjelmaa etälukioiden kuvataideopetukseen. Arkkitehtuurin osuutta siihen valmistelee siihen oululainen arkkitehti Tapio Rönkönharju. Materiaali on tietenkin muidenkin koulujen käytettävissä.

Www-sivut ovat todellinen tiedon valtavirta. Mutta kuinka sieltä siilaantuu opettajille juuri se tarpeellinen? Internetissä ei juuri ennätä surffailla. Koulut ja opettajat tarvitsevat mitä ilmeisemmin tiedonhakukoulutusta sekä välittävää informaatiota tiedon kaksiportaisen perillemenon ikivanhan säännön mukaan.

Meidän Pekkatorille ei autoja. Kuusivuotiaan Jaakko Ylikuljun näkemys Raahen Pekkatorista. Kuva on kansikuvana Oulun ympäristökeskuksen julkaisemassa ja Brita Passojan toimittamassa oppaassa Hovin ovi haisee toffeella. Oulu 1997. Raporttia ja muitakin oppaita kouluopetukseen on saatavana Oulun ympäristökeskuksesta

Artikkelin lähde Kaleva