Professori Matti Otala rakensi pohjaa nyky-Oululle

Pekka Siltanen

Vasta vakavasti sairastuttuaan väkisin vähän vauhtiaan hidastanut professori Matti Otala hämmästyttää nyt muistelmillaan. Edelleen tyylilleen uskollisesti hän etenee uraansa ja elämäänsä värikkäästi ja vauhdikkaan mukaansatempaavasti.. Eikä hän kätke elämänohjeitaankaan: ”Ylittäkää rajoja, tarttukaa rohkeasti haasteisiin ja olkaa uskollisia itsellenne”.

Oulussa talvisodan aikana syntyneen Matti Lehdon juuret liittyvät äidin puolelta tunnettuun oululaiseen Junnelius-sukuun. Isän puolelta hän on kemiläisiä Lehtoja. Oman sukunimensä Matti Otala etsi tietokoneen avulla törmäiltyään mielestään turhauttavan paljon muiden Lehto-nimisten kyseenalaisina pitämiinsä saavutuksiin.

Mutta tiede- ja työuraan. Ensi maaliskuussa Oulussa vietettävän Oulun teknologiakylän, Technopolis Oyj:n 20-vuotisjuhlan kunniavieraita Matti Otala on itseoikeutetusti. Miten niin?

Matti Otala on Oulun yliopiston ensimmäinen elektroniikan professori. Vuonna 1967 alaa ei suuremmin tunnettu, eikä sen mahdollisuuksista osattu uneksiakaan. Otala edusti pientä vähemmistöä; hän osoittautui näkijäksi ja huimapäiseksi visionääriksi valaessaan elektroniikka-alalle Suomessa suurta tulevaisuutta ja esittäessään Oulun seutua sen suomalaiseksi tyyssijaksi.

Ouluun Matti Otalan houkutteli Oulun yliopiston rehtorinakin toiminut Juhani Oksman. Kutsun saadessaan Nokian radiolinkkiosaston johdossa jo toiminut Otala päätti ottaa haasteen vastaan, vaikka mietintöjen mukaan ”elektroniikka-alalla ei Oulussa voinut olla mitään edellytyksiä”.

Vähän Kairamon Nokiaa isomman

Oulusta ei olisi tullut teknologiakaupunkia, ellei kaupunkiin olisi perustettu vuonna 1982 teknologiakylää, eikä teknologiakylästä toimivaa yhteisöä ilman elektroniikka- alalla toimivia yrityksiä.

Niistä ensimmäisiin lukeutuvaa Oy Jänkä Electronics Ab:tä oli Matti Otala perustamassa. Pian Kajaani Oy Elektroniikaksi nimensä muuttanut yritys syntyi silloisen Kajaani Oy:n toimitusjohtajan, vuorineuvos Mikko Tähtisen tahdosta.

Perehdyttyään ensin Matti Otalan avulla elektroniikka-alaan, Tähtinen halusi ”sellaisen tehtaan, mutta vähän Kari Kairamon Nokiaa isomman”.

Kajaani Oy Elektroniikka elää edelleen Kajaanissa vahvana ja hyvinvoipana, nykynimellä Metso Field Systems Oy, vaikkakin arvattavasti Nokiaa pienempänä elektroniikkayrityksenä.

Philips jäi tappiolistalle

Jos Matti Otala oli opetuksen alueella luomassa oululaista menestystarinaa, ja perustamassa yhtä ensimmäisistä merkittävistä pohjoissuomalaisista elektroniikkayritystä, on hän jättänyt jalanjälkensä tietysti myös alan tutkimukseen Oulun seudulla.

Jänkä Electronics herätti sen verran paljon mielenkiintoa, että Otalan mukaan muutamaa vuotta myöhemmin Oy Nokia Ab Elektroniikka alkoi siirtämään voimakkaasti tuotantoaan Ouluun.

Tänä elektroniikkateollisuuden taisteluvaihteeksi Otalan nimeämänä aikana pohjoiseen syntyi muitakin linnakkeita: Raaheen Ericssonin puhelinkeskustehdas ja Kemijärvelle Saloran Salcomp Oy.

”Tappioikseen” Otala lukee vain Televan kokoonpanotehtaan lipsumisen Äänekoskelle ja Philipsin Suomeen suunnitteleman tehdashankkeen raukeamisen.

Kaksi tärkeää luottomiestä

Jarmo Karvosen ja Martti Karppisen kanssa Matti Otala muistaa sen sijaan taistelleensa onnistuneesti VTT:n elektroniikan laboratorion Ouluun.

Merkittäväksi kehitysaskeleeksi Otala näkee tietysti myös teknologiakylän perustamisen. Itse hän oli silloin ehtinyt muualle, mutta luottomiestensä Karvosen ja Karppisen hän tietää olleen merkittävissä rooleissa kyläyhtiötä perustettaessa teknologiakaupunki Oulun yhdeksi peruskiveksi.

Oululaista elektroniikkaa maailmankartalle nostamassa ollut Otala on myös Suomen kännykkämenestyksen pioneerejä. Sonyn Walkmanin kopiona Nokian Talkman oli olemukseltaan vasta painava autoradiopuhelin.

Matti Otalan ja monen muun oivalluksin syntyi Nokian maailmanmaineeseen Mihail Gorbatshovin tukemana noussut Mobira Cityman. Otala muistaa pääjohtaja Kari Kairamon nimenneen sen kännykäksi, mutta kyllä se oikeasti oli amerikkalaisen tv-agentin Maxwell Smartin esimerkin mukaan kenkäpuhelin.

Mies lähti, mutta henki jäi

Matti Otalan muistelmat johdattelevat mukavan keveästi suomalaisen modernin tiede- ja teollisuushistorian menestyspoluille. Oman lisänsä ne antavat myös sen varjopuoliin, vaikkapa Nokian pääjohtajan Kari Kairamon edelleen yksityiskohdiltaan hämärään jääneeseen itsemurhaan vuonna 1988.

Matti Otalan mukaan Nokian pankkimiehillä miehitetty hallintoneuvosto ei hyväksynyt Kairamon linjaa ja halusi hänen eroavan.

Kari Kairamo taas Otalan mukaan tiesi valitsemansa linjan oikeaksi, eikä siksi ollut valmis eroamaan tehtävästä.

Kairamo teki Matti Otalan mielestä lohduttoman ratkaisunsa, koska halusi pysyä itselleen uskollisena. Näin ”mies lähti, mutta henki jäi”.

Tekniikan miehenä Matti Otalasta ei oman arvionsa mukaan ollut Nokian pääjohtajaksi, mutta työuransa hän päätti eurooppalaisen teollisuusjätin, Boschin palveluksessa, jonka varapääjohtajana ja johtokunnan pääneuvonanatajana hän toimi.

Matti Otalan tuntevat tietävät hänet haasteiden ja muutosten mieheksi. Itsekin hän näkee ne perustaksi ihmiselämälle. Hänen kohdallaan se on sen verran värikäs, että siitä on mukava poimia herkkupaloja maisteltavaksi, toimittaja Mika Kuljun joustavaksi muokkaamasta kerronnasta.

Matti Otala, Uskalla olla viisas. Gummerus Kustannus Oy, Ajatus Kirjat, 2001.

Aina edelläkävijä. Matti Otala New Yorkissa vuonna 1978 ja silloin suurin yksityiskäyttöön myynnissä ollut TRS80 MIII -tietokone.

Artikkelin lähde Kaleva