Artikkelin lähde Kaleva
Ei Pohjan poikia palele
Antti Ervasti
OULU Jokasyksyinen vilu iskee pohjoisessakin yllättäen, vaikka Oulussa on 20 vuotta tutkittu kylmyyden vaikutuksia ja torjuntaa, viime vuodet oikein urakalla ja eri tahojen kanssa yhteistyössä.
Oulun seudun ammatillinen koulutus tekee yhteistyötä laajalla rintamalla Oulun aluetyöterveyslaitoksen kylmätyöohjelman kanssa, jotta tulevaisuudessa mahdollisimman moni ammattilainen osaisi työskennellä kylmässä.
Pohjois-Suomessa osataan torjua arkipäivän kylmyys paremmin kuin etelässä. Projektisuunnittelija Tanja Risikko Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymästä sanoo, että tutkimusten mukaan paleltumia hoidetaan suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudulla.
”Vanhat konstit eivät kuitenkaan aina riitä pakkasen torjunnassa, sillä työtä on paljon uusien menetelmien hyödyntämisessä. Esimerkiksi miten ulkotyössä voidaan olla siten, että työ olisi nykyistä helpompaa, turvallisempaa ja kaikin puolin tuottavampaa”, Risikko korostaa.
Hän sanoo, että nykyisin asiat eivät kiikasta tarjolla olevasta työvaatetuksesta tai välineistä, vaan tiedosta esimerkiksi vaatetuksessa. Pitää vain huolehtia riittävästä kerrospukeutumisesta, lämpimistä alusvaatteista ja ääreisruumiinosien suojauksesta.
Nalle neuvoo
Kylmätyöohjelma on julkaissut helppotajuisiksi tarkoitettuja kylmäoppaita muun muassa matkailijoille sekä eri ammattiryhmille. Oppaissa annetaan ohjeita pukeutumiseen ja kylmässä toimimiseen sekä kerrotaan, mitä ihmiselle tapahtuu kylmän vaikutuksesta.
Koska kylmätyöohjelma on ESR-rahoitteinen, tavoitteet ovat myös kansainvälisiä. Matkailijan kylmäopas on painettu suomen lisäksi englanniksi ja saksaksi, sitä jaetaan muun muassa Syötteen matkailukeskuksissa, ja sitä on lähetetty myös Keski-Euroopan laskettelukeskuksiin.
”Hiljattain Suomeen tulossa ollut BBC:n kuvausryhmä kysyi meiltä ohjeita, miten täällä pärjätään jääkarhujen seassa, joten oppaille on tarvetta” naurahtaa Oulun aluetyöterveyslaitoksen johtaja Lauri Pyy.
Eilen julkaistiin Oulun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän kylmäteemapäivän yhteydessä Alex-nallen talvileikit -vihkonen, joka opastaa lapsia, heidän vanhempiaan ja kaitsijoitaan kylmältä suojautumiseen.
Oppaasta on saksan- ja englanninkieliset versiot etupäässä Suomeen tuleville ulkomaalaisille. Suomenkielistä versiota tullaan jakamaan ainakin päivähoidon henkilökunnalle Oulun seudulla.
Kylmäsuojaus säästää
Tanja Risikko sanoo, että eri toimialoilla osataan suojautua kylmältä vaihtelevasti. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden kylmien tilojen työntekijöillä on valistus mennyt perille.
Myös rakennusalalla ja metsätöissä osataan yleensä pukeutua oikein. Sitä vastoin monilla aloilla, joissa toimitaan yksinäisesti yrittäjinä kuten maataloustyössä, tilanne on heikohko.
”Tärkeintä on systemaattinen asennemuutos. Ihmisten on otettava itse vastuu ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa itse”.
Oulun kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksen rakennusalan koulutus on pyrkinyt kehittämään kylmätyöoloja työmaalla Heikkilänkankaalla. Sen lisäksi, että oppilaita on valistettu, toimintaympäristössä pyritään torjumaan kylmyyden vaikutuksia. Esimerkiksi ulkona oleviin työpisteisiin on rakennettu katoksia, jotka suojaavat työntekijöitä sateelta ja tuulelta.
Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän laskelmien mukaan nimenomaan rakennusalalla säästetään kustannuksia, kun kylmän vaikutuksia torjutaan. Kylmän torjuntaan tehdyt rakenteet ja muut toimet maksavat itsensä säästyneinä kustannuksina yhden talven aikana.
Tapio Maikkola
Ei palele päätä. Rakennusalan opiskelija Toni Rantasuo on pukeutunut myssyyn, joka suojaa purevaltakin viimalta.
TApio MAikkola
Liike lämmittää. Antti Vihattula ja Hannu Korkiakoski torjuvat kylmää pysymällä koko ajan työn syrjässä kiinni.
Tapio Maikkola
Suojakatos auttaa. Heikkilänkankaan talotyömaalla on sirkkelille tehty vinkalta ja sateelta suojaava katos, jossa Paavo Jokelaisen on hyvä työskennellä.
Tapio Maikkola
Teräs kylmintä. Kylmäteemapäivän näyttelyssä Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksella esiteltiin eri aineiden lämmönjohtokykyä. Teräs on kaikkein kylmintä, puu lämpimintä, muovi siinä välissä.
Kylmyys iskee luihin ja ytimiin yksilöllisesti
OULU Kylmätutkimusta tehdään Aluetyöterveyslaitoksen lisäksi Oulun yliopiston Thule-instituutin Arktisen lääketieteen tutkimuskeskuksessa. Sen johtaja Juhani Hassi kertoo, että kylmään liittyvää tutkimusta ollaan laajentamassa ja syventämässä edelleen, mistä tehdään päätös yliopistossa piakkoin.
Kysymykseen miksi palelee, Hassi vastaa, että elimistön jäähtyessä tulee subjektiivinen palelemisen tunne.
”Kehon jäähtymisen nopeus on kuitenkin yksilöllistä, joten kylmyyden aistiminen on yksilöstä toiseen hyvin erilasta. Palelemisella ja kylmäaistimuksella on puolestaan valitettavasti yksilöistä riippuvaiset yhteydet sairauksiin, joita kylmässä esiintyy”.
Tähän saakka oululainen kylmätutkimus on keskittynyt tutkimaan kylmässä työskentelevien ihmisten oloja, mikä on näkynyt monenlaisten opaskirjojen julkaisuna.
”Kylmyys muuttaa meidän kaikkien toimintakykyä ja toimintatapa, minkä seurauksena tulee esimerkiksi virhesuorituksia. Fyysinen suorituskykymme laskee, ja kylmyys aiheuttaa sairauksia”, Hassi sanoo.
Kiistaton tosiasia on, että kuolleisuus lisääntyy kylmyyden takia. Siitä todistaa muun muassa se, että kuolleisuus on selkeästi suurempaa kylmänä aikana kuin kesällä.
Paras keino kylmäkuolemien ja -sairauksien torjunnassa on Hassin mukaan valistus. Kylmän vaikutusten torjuntaan liittyy kuitenkin muutakin kuin lämmin vaatetus. Vaikutukset riippuvat yksilöllisistä ominaisuuksista, ja eri tyyppiset vaivat vaikeutuvat eri tavoin kylmässä.
”Hankalimpia ovat hengityselinten sairaudet ja verenkiertohäiriöt. Vaikutukset riippuvat aina oireiden yhdistelmistä”.
Kylmä kuitenkin myös karaisee. Hassin mukaan esimerkiksi avantouimarit kestävät todennäköisesti kylmyyttä paremmin kuin ne, jotka eivät karaise itseään kylmässä. Karaisu ei välttämättä yksi yhteen paranna kylmän kestokykyä.
”Toistuvien kylmäaltistusten takia ihminen palelee vähemmän herkästi, mutta millä keinoin voitaisiin vähentää kylmään liittyviä sairauksia tai kohtauksia, se onkin monimutkaisempi asia ja vaatii tutkimista”, Hassi pohtii. (AE)
Artikkelin lähde Kaleva