Iloa elinikäisestä liikunnasta

Lähde-projekti aktivoi Oulun keskustan ja Heinäpään yli 65-vuotiaita ihmisiä

Mari Hautamäki

OULU Heinäpään ja keskustan alueen yli 65-vuotiaille ikäihmisille suunnatun Lähde-projektin ryhmät käynnistyivät syyskuun kolmas päivä ja kysyntä on ollut runsasta. Kynnys ikäihmisten toimintaan lähtemisessä on laskenut projektisihteeri Johanna Vesenterän mukaan, koska kohderyhmää lähestyttiin henkilökohtaisella kutsulla. 2 500 henkilölle lähetettyyn toimintakyvyn kartoittamiskyselyyn on vastannut jo yli 60 prosenttia kohderyhmästä.

Terveys, liikunta ja hyvinvointi halutaan juurruttaa ikäihmisten elämään ja saada idea poikimaan viisivuotisen projektin jälkeenkin.

”Tarkoitus ei ole, että jokainen touhuaisi kauheasti ja olisi yliaktiivinen, vaan haluamme kehittää toimintamallin, joka toimisi jokaisen elämässä”, projektipäällikkö ja idean äiti Sinikka Levoska muistuttaa.

Ongelma nykyisessä kaupunkimaisessa asumisolosuhteissa on kyläyhteisön puuttuminen.

”Elämme fyysisesti helppoa elämää eristyksissä. Liikunnalla voi luoda sosiaalisia yhteyksiä. Esimerkiksi jo alkaneessa Kadonneen lihaksen metsästys -ryhmässä painotetaan liikunnallista hyvinvointia. On tärkeää että myös ikäihmisten lihakset säilyvät toimintakuntoisina, ja liikunnalla pystytään ehkäisemään sairauksia”, Levoska jatkaa.

Hän painottaa, ettei lihasten heikkeneminen kuulu vain vanhuuteen. ”Vaikka tutkimustulokset osoittavat, että liikunnalla voidaan pidentää ihmisen ikää viidestä kahdeksaan vuoteen, ovat liikunnan elämän laatuun vaikuttavat tekijät paljon suurempia, jokaisessa ikäryhmässä.”

Liikkeellä ylvään joutsenen tavoin

Projekti on lähtenyt vetäjien mukaan upeasti käyntiin. Vesenterä kertoo kyselyjä tulleen ”alaikäisiltä” ikäihmisiltä kohderyhmän ulkopuoleltakin.

”Tärkeintä ei ole liikkuminen, vaikka sekin on tärkeää, vaan myönteisen vanhuuskuvan luominen. Vanheneminen on arvokasta, kuten tunnuksen suomalainen ylväs lintu joutsenkin.”

Nimi Lähde kuvastaa liikkeelle lähtemistä ja myös elämän-, voiman- ja ilonlähdettä.

Viikottaisesta monipuolisesta ohjelmasta löytyy aktiviteetteja moneen makuun. Vesi- ja välinevoimistelu, kuntopiiri, sauvakävelyporukka sekä venyttely- ja rentoutusryhmissä käy 10-15 liikunnanharrastajaa kerralla. Runsain osaanotto nähdään kuntosalilla, missä fysioterapeutti Piia Rantakokko opastaa yksilöllisesti.

”Meillä on käytössä Vesper-kodin kuntosali, missä on ikäihmisten käyttöön suunnitellut laitteet, sekä vuokratut tilat muutamalta keskustan kuntosalilta. Vesivoimistelua on maanantaisin keskustan palvelutalossa ja allasjumppa tiistaisin Diakonissalaitoksella”, Vesenterä kertoo.

Venytys-, rentoutus- sekä voimisteluryhmien lisäksi kerran kuukaudessa tarjoillaan hengenravintoa Pakkala-salin luennoilla.

Kuukauden yhtenä perjantaina väki kokoontuu torikokoukseen antamaan palautetta ja kertomaan kehitysideoita. ”Keskusteluryhmä Porina piiri perustettiin tukemaan sosiaalista kanssakäymistä ja vuorovaikutuksellista toimintaa”, Vesenterä lisää.

Höyhtyä-Kaukovainio seuraavaksi

Projektin vuosittaisen miljoonabudjetin päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Lisäksi Oulun Diakonissalaitos, kaupunki sekä muut yhteistyökumppanit tarjoavat tilojaan ja henkilökuntaa toiminnan tueksi.

”Usein projektien päätyttyä myös toiminta loppuu. Me haluamme luoda yhteistyöverkon niin kaupungin liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimen kuin erilaisten yksityisten järjestäjien kanssa, jotta ihmiset jatkaisivat liikuntaharrastuksiaan viiden vuoden jälkeenkin”, Levoska suunnittelee.

Heinäpään ja keskustan alue valittiin Lähde-projektin kohteeksi, koska näillä alueilla asuu suhteellisesti eniten yli 65-vuotiaita.

Toimintamallin rakentaminen vie kaksi-kolme vuotta. ”Kun saamme kokemusta ja näemme miten malli toimii, on tarkoitus laajentaa projektia samantyyppisille asuinalueille, jotka Oulussa löytyvät lähinnä Tuirasta ja Höyhtyä-Kaukovainio suunnalta”, Levoska visioi.

Jukka- Pekka Moilanen

Naapurin houkuttelema. Oululaiset Seppo ja Veera Tenhu innostuivat liikuntaryhmistä kun saivat kutsun Lähde-projektiin. ”Minä olen ollut mukana alusta alkaen, mutta Seppoa piti naapurin houkutella lähtemään kuntosalille”, voimistelua, kuntosalia ja kesäisin pyöräilyä harrastava yli 70-vuotias Veera Tenhu kertoo.

Jukka-Pekka Moilanen

Innolla mukana. ”Lähde-projekti oli meille kuin lottovoitto. Itsekseen liikuntaharrastukseen ryhtyminen on vaikeaa, mutta ryhmän mukana, jossa saa yksilöllistä opastustakin, innostuu lähtemään liikkeelle”, 70-vuotias Seppo Tenhu kehuu Veera-vaimonsakin puolesta.

Lähte-

misen vaikeus madal-

tuu

OULU ”En tiennyt olevan olemassakaan sellaista mielihyvää, jonka liikuntaharrastuksissa olen oivaltanut. Vireyttä ei saa ylläpidettyä löhöämisellä eikä yksinololla. Tässä tulevat kaikki liikuntamuodot monipuolisesti ja yksilöllisesti kokeiltua”, oululainen Seppo Tenhu kehuu Lähde-projektin aktivoivaa ideaa.

”Ja monesti ei tulisi yksin lähdettyäkään. Me asumme vielä niin mukavan lähellä, että kynnys Pyrinnön kuntosalille lähtemisessä madaltuu entisestään”, Veera Tenhu lisää.

Vajaat viisitoista vuotta kätilön työstä eläkkeellä ollut Veera Tenhu on harrastanut liikuntaa ennen projektiakin.

”Olen kokenut toiminnan mielekkäänä ollessani muissakin ryhmissä. Voimistelemassa käyn kahdesti viikossa ja sauvakävelyä harrastan viikottain. Kesällä pyöräilen enemmän”, hän kertoo.

Miestään Veera Tenhu ei ole vielä saanut houkuteltua sauvakävelemään.

Lähde-projekti lottovoitto

Seppo Tenhu käy kuntosalilla naapurin houkuttelemana. Ikänsä fyysistä työtä tehneenä, nuorempana metsurina ja sittemmin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana metsissä liikkunut mies jäi rytmihäiriöiden takia eläkkeelle.

”Talvella paikat kipeytyy kun ei harrasta liikuntaa. Tämä Lähde-projekti tuli kuin lottovoittona. Oma tahto ja ryhtyminen liikuntaan on vaikeaa, mutta ryhmän mukana on helpompi aloittaa”, hän kuvailee.

Veera ja Seppo Tenhu kokevat olevansa etuoikeutettuja päästessään mukaan toimintaan. ”Liikuntaharrastuksissa on se lähtemisen vaikeus. Miten eläkkeellä ollessa kunto voikaan rapistua. Vähän kun näkee vaivaa, saa itselleen mielihyvää. Ja onhan täällä nämä ihanat tytöt ohjaamassa”, Veera Tenhu kehuu.

Menevien harrastusten lisäksi pariskunta käy luennoilla ja torikokouksissa. ”Tai Veera on aktiivisempi, minä olen delegoinut torikokoukset hänelle”, Seppo Tenhu nauraa. (MTH

Artikkelin lähde Kaleva