Ammattikorkeakoulu kouluttaa työntekijöitä Oulun seudulle

Marko Taivalkoski

OULU Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistuneet jäävät yleensä töihin Pohjois-Pohjanmaalle. Ammattikorkeakoulussa aloittaneista noin 70 prosenttia on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, ja koulusta valmistuneista peräti 84 prosenttia jää seudulle töihin. Eli myös muualta tulleet opiskelijat ovat halukkaita työskentelemään maakunnassa.

Opetusministeriön raportin mukaan myös Uudellamaalla on samankaltainen tilanne, mutta Etelä-Savossa ja Hämeessä vallitsee päinvastainen käytäntö. Näissä maakunnissa oppinsa saaneet hakevat mielellään muualle töihin, yleensä pääkaupunkiseudulle. Hämeessä ainoastaan Tampere onnistuu houkuttelemaan väkeä sekä kouluihin että töihin.

Oulun vahvuutena työelämän läheisyys

Opetusministeriön tekemä selvitys perustuu vuoden 2000 tietoihin, eikä tilastoihin pohjautuva raportti selitä opiskelijoiden ja koulunsa päättäneiden muuttoliikkeen syitä. Opetusneuvos Maarit Mustosen mukaan luvuista on kuitenkin luettavissa isojen kaupunkien houkuttelevuus sekä alueelliset erot.

”Erityisesti pääkaupunkiseudun vetovoima näyttää yltävän melko kauas.”

Tilastot lupaavat myös työpaikkoja ammattikorkeakouluista valmistuneille.

”Aika hyvin tutkinnon suorittaneet ovat löytäneet töitä. Etenkin teknisiltä aloilta valmistuneiden tilanne näyttää hyvältä”, Mustonen kiittelee.

Oulun seudun ammattikorkeakoulu on onnistunut hyvin päätehtävässään, oman lähiseutunsa kehittämisessä. Kehitysjohtaja Irene Isohannilla on oma käsityksensä, miksi opiskelijat löytävät töitä Pohjois-Pohjanmaalta.

”Me olemme pyrkineet kehittämään koulutuksenaikaista yhteistyötä yritysten kanssa. Monet valmistuneet menevät töihin yritykseen, missä ovat harjoitelleet tai minne ovat opinnäytetyönsä tehneet.”

Parhaiten Oulun seudulta on töitä löytynyt tekniikan sekä kaupan ja hallinnon alalta valmistuneille.

”Sosiaali- ja terveysalan ihmiset ovat joutuneet hakemaan töitä kauempaa, mutta viime vuosina työtilanne on parantunut myös täällä päin”, Isohanni kertoo.

Hyvä työllisyystilanne aiheuttaa myös ongelmia kouluille: etenkin teknisiltä aloilta työntekijöitä palkataan ennen valmistumista, ja koulu saattaa jäädä kesken. Yritysmaailma houkuttelee myös henkilökuntaa, sillä ammattikorkeakoulujen opettajia siirtyy tasaiseen tahtiin yritysten palkoille.

Isohanni ei kuitenkaan ole erityisen huolestunut tästä piirteestä.

”Kyllä sitä liikettä on molempiin suuntiin, myös yrityksistä ammattikorkeakouluun. Meillä on kuitenkin edelleen aika hyvät virkaehdot. Heikoimmilla tässä on ehkäpä yliopistot.”

Monet kouluttavat työvoimaa muualle

Opetusministeriön selvityksen perusteella monella ammattikorkeakoululla olisi vielä petrattavaa oman alueensa kehittämisessä, sillä monien rooliksi näyttää jäävän työvoiman kouluttaminen muualle Suomeen. Selvityksessä kaivataan myös selkeämpää linjaa ammattikorkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksymisestä yliopistoissa.

Opetusministeriön raportti tehtiin talousjärjestö OECD:n tekemän selvityksen taustamateriaaliksi. OECD:n tutkijaryhmän arvio Suomen ammattikorkeakouluista valmistuu ensi kesänä.

Samaan aikaan valmistellaan myös uutta ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä. Lait on määrä antaa vielä tällä hallituskaudella.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva