Käyttö määrää paloturvallisuuden

Heidi Hietala

OULU Merkittävä osa Oulun vanhoista ja jopa suojelluista rakennuksista on tuhoutunut tulipaloissa. Rantakorttelien vanhojen rakennusten kohtalona on lähes säännönmukaisesti ollut joko tuhopoltto tai vahingossa purkaminen.

Viime lauantaina paloi Toppilassa vanha, kaupungin omistuksessa oleva tervamakasiini. Poliisi epäilee paloa sytytetyksi. Teoriaa ei ole vahvistettu eikä epäiltyjä tässä vaiheessa ole.

Paikalta otetut näytteet on lähetetty rikoslaboratorioon tutkittaviksi. Tutkimukset tulevat viemään viikkoja.

Tutkimusten päätyttyä 150 000-200 000 markan arvoinen makasiini todennäköisesti puretaan. Kaupunki ei rakenna tilalle uutta rakennusta. Kahta muuta makasiinia esitetään suojeltaviksi meneillään olevassa Toppilansaaren kaavoituksessa.

”Tuhopolttajahan polttaa mitä haluaa, selvää estokeinoa ei ole”, harmittelee Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkija Pasi Kovalainen.

Ravintola-aitoille tiukemmat säännöt

Vanhojen aittojen ja makasiinien paloturvallisuusvaatimukset riippuvat käyttötarkoituksesta. Varastokäytössä oleville vanhoille rakennuksille ei ole erityisiä paloturvallisuussääntöjä. Paloturvallisuutta valvotaan säännöllisillä tarkastuksilla.

Jos vanha aitta on koko ikänsä toiminut varastona ja on siinä käytössä edelleen, se tarkastetaan normaalin varaston paloteknisilla vaatimuksilla. Aitat on rakennettu vanhojen palomääräysten mukaan, vanhimmat niistä ovat 1800-luvulta.

”Uudet palomääräykset astuvat voimaan, jos rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan. Kun torin rannassa olevia aittoja on otettu ravintolakäyttöön, niihin tehdyt muutokset on toteutettu voimassa olevien paloturvallisuusseikkojen mukaisesti”, toteaa Oulun kaupungin palolaitoksen palotarkastaja Tapani Karhu.

Ravintolakäyttöön muutettuihin aittoihin vaaditaan poistumisteitä kaikkiin käytössä oleviin kerroksiin. Alkusammutuskalustoa on sen mukaan, valmistetaanko tiloissa ruokaa.

Ammattimaisen keittiön ilmanvaihtolaitteet on puhdistettava kerran vuodessa. Hirsiseinäisiin sisätiloihin tehdään suojaverhouksia kipsi- ja metallilevyin.

Hirsi palaa lautaa hitaammin

Vanha hirsirakennus ei poikkea paloteknisesti muista puurakennuksista, vaikka sen palonkestoaika onkin tavallista pidempi. Hirsi palaa millin verran minuutissa.

Tiiviin hirsirakennuksen puhki palaminen kestää kauan, usein tuli saadaankin rajoitettua syttymistilaan.

”Ulkoseinässä on aina kosteutta, joten se ei syty helposti itsekseen. Jos seinän vieressä on palavaa materiaalia, syttyminen on todennäköisempää.”

Karhun mukaan vanhojen hirsirakennusten käyttäjiä ohjeistetaan kasaamasta palavaa materiaalia ulkoseinän viereen. Tällöin houkutus sytyttää seinän vieressä oleva tavarakasa saadaan minimiin.

Jarmo Kontiainen

Käyttämätön sammutin. Torinrannan aitassa pajaansa pitävä puukkoseppä Markku Vilppola kaivoi lompakostaan rahaa omakotitalon verran saadakseen työpaikkansa täyttämään tulityöpaikalle asetetut vaatimukset. Nyt seinän vieressä tohtii vaikka polttaa nuotiota puolen tunnin ajan.

Jarmo Kontiainen

Tulenvarma paja. Puukkoseppä Markku Vilppolan torinrannan aitassa olevan pajan sisäseinät on levytetty kahteen kertaan, lattiakin on betonia. Tuli voisi päästä irralleen ainoastaan ahjosta, jonka Vilppola lämmittää puukonteriä takoessaan.

Jarmo Kontiainen

Maali irti hellävaroin. Torin laidan aitassa oleva Nunnun entisöinti ja Röökynän rustinki on Nunnu Pirttiahon mukaan luopunut tulenaroista työvälineistä kuten kuumailmapuhaltimen ja maaliruiskun käytöstä. Pirttiaho ei halua tulla muistetuksi naisena, joka poltti torin aitat.

Artikkelin lähde Kaleva