Oulun vauraus vesistöjen varressa

Pikisaari noussut kahdeksassa vuodessa tulotilastojen kärkipäähän

Liisa Laine

OULU Vaikka Tuirassa tienataan edelleen vähiten Oulussa, on ainakin yhdellä sen alueella - Pikisaaressa - tapahtunut kahdeksassa vuodessa suorastaan rakettimainen nousu. Kun se vielä vuonna 1990 oli aivan hännillä, on se nyt hurahtanut tulotilastoissa aivan toiseen ääripäähän.

Pikisaari on nykyään todella hyvätuloisten asuinalue. Vuonna 1998 pikisaarelainen ansaitsi keskimäärin 163 895 markkaa eli toiseksi eniten, jos verrataan kaikkien Oulun kaupunginosien asukkaiden tulotasoa keskenään.

Tiedot ovat peräisin Oulun kaupungin suunnittelukeskuksen alueittaista tulojen jakautumista koskevasta julkaisusta. Pohjana ovat vuoden 1998 tulotiedot. Ne ovat tuoreimmat, mitä on ollut käytettävissä. Tulotietoja on tarkasteltu sekä suuralueittain että kaupunginosittain.

Jo perinteisesti oululaisten vauraus näyttää keskittyvän Oulujokivarteen. Esimerkiksi Värttö nousi esiin jo parikymmentä vuotta sitten, tietää suunnittelusihteeri Seppo Nevatalo. Tuolloin myös Pyykösjärvi oli tulotilastojen kärjessä, mutta on nyt tipahtanut kahdeksanneksi.

Eniten tienataan kuitenkin Parkkisenkankaalla. Tämä selittynee muutamilla yksittäisillä rikkailla. Nimiä julkaisussa ei mainita.

”Olemme muutoinkin olleet tilastollisesti hyvin varovaisia ja poistaneet luvuista ne kaupungiosat, joilla asuu alle 20 perhettä”, kertoo Nevatalo.

Köyhyys ei ole vaurauden tavoin keskittynyt joillekin tietyille alueille vaan levittäytynyt sirpalemaisesti sinne tänne.

”Onneksi”, huomauttaa Nevatalo. ”Sosiaaliset ongelmat olisivat muutoin varmasti huomattavasti suuremmat.”

Vaikka suuralueiden keskinäisessä järjestyksessä ei kahdeksassa vuodessa juuri mikään ole muuttunut, on alueiden sisällä voinut tapahtua paljonkin.

Esimerkiksi keskustan alueella tulot olivat vuonna 1980 nipin napin oululaista keskitasoa, mutta vuonna 1998 jo reilusti sen alle. Vain Pokkisessa tulotaso ylitti keskiviivan. Selityksenä ovat muuttoliike ja uusien asuntojen rakentaminen.

Hiironen on tämän selvityksen mukaan Oulun köyhintä aluetta, mutta siellä tilanne on vuoden 1998 jälkeen ratkaisevasti muuttunut. ”Se on kehittyvä kaupunginosa, jossa rakennetaan parhaillaan voimakkaasti. Alueelle muuttaa aivan varmasti myös varakkaampaa väkeä”, uskoo Nevatalo.

Tämä piirre näkyy selvästi hieman vanhempien voimakkaasti kasvavien kaupunginosien kuten Maikkulan ja Kaakkurin tulotasojen huimassa nousussa. ”Eli kasvavat alueet voimistuvat entisestään ja sitten on niitä muutamia, jotka kehittyvät toiseen suuntaan.”

Tuiran suuralueella ansaittiin vähiten, tulonsaajaa kohti vain 87 211 markkaa. Tuira on ollut jo parinkymmen vuoden ajan ”köyhän väen asuinaluetta” ja koko kaupungin alueittain pienituloisimpia.

Selityksenä on se, että esimerkiksi vuonna 1998 joka kolmas tuiralainen oli eläkeläinen ja joka neljäs työttömänä.

”Näistä faktoista huolimatta Tuira on hyvä ja viihtyisä kerrostaloalue. Varsinkin palveluvarustukseltaan se on yksi Oulun parhaista”, muistuttaa Nevatalo.

Alueittaisia tulonjakotietoja voidaan käyttää hyväksi yleiskaavoituksessa ja muussa kaupunkisuunnittelussa. Myös sosiaalitoimi saa siitä arvokasta tietoa. Nevatalo uskoo, että sillä on vaikutusta muun muassa siihen, mihin kaupungin vuokrataloja jatkossa rakennetaan.

Artikkelin lähde Kaleva