Paperikoneseen uusi vauhti

Suurremontti vaatii satoja miehiä töihin kellon ympäri

Pasi Klemettilä

OULU Stora Enson paperikoneellakäy näinä päivinä aikamoinen huiske. Paperitehtaan vanhempi paperikone PK6 uusitaan remontissa, jossa sen tuotantokyky paranee yli viidenneksellä.

Kyseessä on vajaan 500 miljoonan markan investointi. Osa sijoituksesta menee myös Belgiaan, mutta valtaosa rahasta sijoitetaan Oulun paperikoneeseen.

Talossa on remontin aikana noin 600 ylimääräistä työntekijää kolmessa vuorossa paiskimassa töitä.

Työ tehdään kahden viikon seisokissa. Tehtaanjohtaja Juha Vanhaisen mukaan seisokkiin on sinänsä nyt hyvä tilaisuus, koska markkinatilanne on vaatinut tämän vuoden aikana muutenkin seisokkeja paperiteollisuudessa.

Täysi tuotantokapasiteetti voidaan saada uudesta koneesta ulos arviolta 10 kuukauden kuluttua. Tämänhetkisessä markkinatilanteessa sille ei ole tarvetta. ”Totta kai kone viritetään sillä tavoin, että kapasiteetti saadaan heti ulos, kun sille on tarvetta. Kun markkinat kääntyvät taas nousuun, olemme hyvässä iskussa”, Vanhainen sanoo.

PK 6:n märkä pää ja osittain kuivausosa uusitaan. Koneen nopeus nousee noin 150 metriä minuutissa, noin 1 100 metriin minuutissa.

Isolla rahalla paljon lisävauhtia

Lisätuotantoa tulee 95 000 tonnia vuodessa. Tähän asti tuotantokyky on ollut 420 000 tonnia vuodessa. ”Se on paljon, ja isohan tuo investointikin on rahana”, Vanhainen sanoo.

PK 6 starttasi vuonna 91. Kymmenessä vuodessa tekniikka on edistynyt. Asiaan vaikuttaa myös se, että PK 6 rakennettiin aikoinaan edelläkävijäksi: se oli maailman ensimmäinen iso, leveä ja nopea taidepainopaperikone.

Kun se oli ensimmäinen lajissaan, se tehtiin silloin niin sanotusti varman päälle. Lisäksi sen mahdollisuudet erilaisten papereiden tuotantoon on ollut nykytarpeeseen tarpeettoman laaja. Nyt tuotekirjoa kavennetaan, jolloin nopeutta voidaan lisätä.

Uusi teknologia on myös tuonut mahdollisuuksia hallita ja ohjata prosessia paremmin, ja sitä kautta nostaa koneen käyntinopeutta.

Uudempi paperikone PK 7 käy koko ajan, ja sellutehdas sopeuttaa tuotantonsa sen kulutusta vastaavaksi.

Oulun tehtaiden sellu ei enää riitä paperikoneille koneremontin jälkeen. Tähänkin asti Oulussa on tuotettu ylimäärin havusellua ja koivusellua ja eukalyptussellua on tuotu muista Stora Enson yksiköistä.

Tähän asti sellun osto ja myynti ovat olleet suurin piirtein tasapainossa. Jatkossa koivusellua pitää tuoda suhteessa enemmän. Sitä ei Oulun alueelta ole riittävästi saatavissa.

Joka tapauksessa maailman kärkeä

”Nämä on sellaiset maailmanmestaruuskisat, että aina joku keksii mittarin, jolla voi mitata itsensä muita suuremmaksi. Mutta kyllä me olemme yksi suurimmista. Kahden koneen konseptina olemme tämän jälkeen varmaan maailman suurin tuotannon volyymilla mitattuna”, Vanhainen sanoo.

PK 7 on neljä vuotta vanha, eikä sitä vielä tarvitse remontoida. Aikanaan sitäkin ehostetaan, ja ehkäpä vuonna 2005 Oulussa tehdään miljoona tonnia paperia vuodessa. Nyt remontin jälkeen tuotantokyky on 915 000 tonnia.

”Tämmöiset parannukset eivät tule pelkällä hienosäädöllä. Kun PK 6 aikanaan suunniteltiin 270 000 tonnin linjaksi, nyt sillä on ajettu 420 000. Siitä alkaa löysät olla pois”, Vanhainen hymähtää.

Nopeat markkinatilanteen heilahtelut eivät yleensä heilauta investointivaltaisen teollisuuden tekemisiä. Kun päätös tehtiin vuosi sitten elokuussa, myös laitekaupat tehtiin heti perään. Tarvittavilla laitteilla on pitkät toimitusajat.

”Kyllä nämä investoinnit ovat satsaamista tulevaisuuteen”, Vanhainen sanoo.

tapio maikkola

Suunnittelu tarpeen. Remontissa on pitänyt laskea tarkkaan sekin, kuinka paljon hallin lattia kestää ylimääräistä painoa.

Kahden vuoden työn täyttymys

OULU PK 6.n remontin projektinjohtaja Juhani Järvelä harppoo osittain aukaistun paperikoneen reunustaa. Mies ei vaikuta ollenkaan stressaantuneelta, sen sijaan hän uhkuu tekemisen riemua. Kaksivuotinen projekti on nyt huippukohdassaan.

”Olo on kuin olympialaisiin menevällä urheilijalla. Nyt on kaikki valmistelut tehty ja on varsinaisen kilpailusuorituksen aika, Järvelä sanoo.

Matkan varrella on jo aiemmin tehty projektiin kuuluvia asioita paperitehtaalla, mutta nyt ollaan asian ytimessä.

Paperikonehallin seinällä suuri kellotaulu vilkuttelee pois jäljellä olevaa työaikaa. Uusitun paperikoneen pitäisi käynnistyä mahdollisimman saumattomasti vajaan parin viikon kuluttua.

Kellon tapaiset symbolit ovat Järvelän mukaan hyvin tärkeitä, niiden avulla koko projektihenkilöstö tosiaan sisäistää tilanteen ja jokainen tajuaa oman työpanoksensa arvon.

Töissä on miehiä kymmenistä yrityksistä, sekä Pohjois-Suomen yrityksistä että tietysti laitetoimittajien erikoismiehiä Etelä-Suomesta.

”Pohjois-Suomen alihankkijoiden rooli on merkittävä, pohjoisuomalaisuus ei ole ainakaan huono asia. Kyllä me haluamme rahan jäävän tänne, kunhan hinta ja laatu ovat kilpailukykyiset”, Järvelä luonnehtii.

Hän selvästi luottaa onnistumiseen. ”Kaikki sellaiset asiat me hallitsemme, jotka on osattu ennakoida.” Näin suuressa projektissa tosin väistämättä tapahtuu yllätyksiäkin, sitä ei voine estää.

Projektissa riskienhallinta on kaikin puolin viety pitkälle. Työturvallisuuskin on tärkeässä roolissa. Remonttialueelle ei pitäisi kenenkään päästä ilman kunnollista suojavarustusta ja myös ulospäin näkyvää merkkiä siitä, että on saanut asiaankuuluvan työturvallisuusopastuksen. Tavoitteena on selvitä kokonaan ilman tapaturmia.

Järvelä on itse aikoinaan ollut mukana rakentamassa PK 6:tta, ja samaa taustakokemusta löytyy muiltakin projektin suunnittelijoilta.

Hän uskoo, että ensi tammikuussa hän itse alkaa irrottautua projektista. ”Sitten tiedetään, miten on onnistuttu.”

Tapio Maikkola

Uutta ja parempaa. ”Kun on itse Pohjois-Suomesta kotoisin, tässä tuntee tekevänsä työtä koko alueen eteen”, projektinjohtaja Juhani Järvelä sanoo.

Artikkelin lähde Kaleva