Ajan merkit joka tuotteeseen

Loputon merkkaustarve vie Oulun Leimasintehdasta

Arja Mikkola

OULU Oulun Leimasintehdas toimii jo neljännen sukupolven ohjastuksessa.

”Sukupolvenvaihdosta koko elämän ajan”, Juha Jousi, 33, kuvaa perheyrityksen jatkuvaa muutosta Lapinkankaalla Oulujokivarressa. Alkuvuodesta hän vaihtoi isänsä Jaakko Jousen sijaan toimitusjohtajan paikalle.

Leimasimien tarve on pysynyt vakiona, vaikka niistä ensimmäinen valmistui isoisoisä Wäinö Jousen sorvaamana jo vuonna 1918. Mutta leimasimien osuus on pudonnut koko yritysryhmän yli 40 miljoonan markan liikevaihdosta vain pariin prosenttiin. Kaikkineenkin perinteinen leimasin- ja opastetuotanto jää vajaaseen kymmenykseen.

Kuluttajankin tarpeisiin

Suuri osa suomalaisten elintarvikkeista on kuitenkin nykyään merkattu Oulun Leimasintehtaan ohjelmointien mukaan. Täkäläistä osaamista edustavat esimerkiksi Tetra-Pakin tölkit, joiden viimeiset päiväykset vetävät kaupoissa vääjäämättä katseet puoleensa.

Myös siellä, missä miehet ennen maalasivat telalla sab­luunan läpi kissankorkuisia kirjaimia Rautaruukin valtaviin teräspalkkeihin, vetää kone nyt informaatiota viiden metrin leveydeltä trukkikuskin luettavaksi: ”Euoopan suurin merkintäyksikkö”, Juha Jousi huomauttaa.

Toisaalla ovat ajan merkit yhä näkymättömämpiä. Ja samalla niitä tarvitaan yhä enemmän ja entistä nopeammin.

Valmistajien merkkaustarve on nykymaailmassa loputon. Pelkästään uudessa henkilöautossa on 5 000 merkintää.

Merkkaus on myös turvatekijä. ”Kaiken pitää olla jäljitettävissä”, Juha Jousi selittää.

Markkinoiden johtaja

”Teollisuusmerkkauksesta kolme neljäsosaa tehdään roboteilla.” Yrityksen pääasiana onkin räätälöidä päämiehen Marconin laitteet loppukäyttäjän linjaympäristöön sopiviksi: ”Mustesuihkumerk­ka­uk­ses­sa olemme markkinajohtajia”, Jousi kertoo.

Elintarviketeollisuus on yrityksen suurin asiakas. Toisena tulee paperi- ja selluteollisuus ja kolmantena elektroniikkateollisuus.

Mustesuihku kirii koko ajan etikettejä kiinni. Lasermerkkauksen läpimurto taas on antanut odottaa itseään, koska sen poltto ei sovellu mihin tahansa materiaaliin yhtä hyvin kuin vaikkapa kännykän antenniin tai nahkakenkiin.

Muste kelpaa syötäväksikin. Niinpä Keski-Euroopassa merkataan jo jokainen tabletti erikseen. Suomen lääketeollisuus sen sijaan vastustelee vielä.

”Lääketeollisuus on haaste”, Jousi toteaa.

Paikoilleen ei jäädä, siksi leimasintehtaalla kehitetään tulevaisuuden kärkihanketta. ”Kokoonpanoon liittyviä sovellutuksia.”

Koodit säästävät ohjelmointityötä: ”Tämäkin on avaruusteknologian sivutuote”, sanoo Juha Jousi tulossa olevasta lumihiutalemerkistä. Neliömallisen pikkumerkin pisteisiin mahtuu satakertaisesti enemmän tietoa kuin nykyiseen, Apollo 13:a varten kehitettyyn viivakoodiin.

Lumihiutale ajaa itsensä läpi ehkä viiden vuoden kuluessa: ”Elektroniikkateollisuus ottaa sen ensimmäisenä käyttöön.”

USA:ssa on jo sähköinen merkintäkin käytössä. Se on löytänyt tiensä esimerkiksi kaasupullojen kylkeen kertomaan tuotteiden ostopaikasta.

Isoja hankkeita

”Hallittu kasvu tulee jatkumaan”, Juha Jousi sanoo: ”En ole huolestunut. Historiaa kun olen selannut, niin laskujen jälkeen tulee aina nousuja.” Välivaiheessa on vain pidettävä entistä tarkemmin kustannuksista kiinni.

”Suhdanteiden taantuman aikana on jopa tehty paras tulos. Silloin teollisuudella on resursseja, se on kehitystyölle parasta aikaa”, hän toteaa.

Vuoden tulos tuleekin olemaan hieman plussalla: ”Teollisuudessa näyttää olevan investointeja näköpiirissä. Se valmistautuu jo seuraavaan nousukauteen”, Jousi ennakoi isoja hankkeita.

Jo vuodesta 1987 lähtien puhtia bisnekseen on tuonut Helsinki-yhteys. Runsas puolet 30 hengen työvoimasta toimii nykyään pääkaupunkiseudulla. Yhteisomistuksessa oleva Suomen Teollisuusmerkintä on vastikään saanut parikseen huoltoyhtiön: ”Rahavirta on pohjoiseen päin.”

Tervettä nöyryyttä

Juha Jousi ilmaisi jo 18-vuotiaana halunsa jatkaa firmassa: ”Tämä ei ole rahakysymys, haasteita etsin.” Niitä silmälläpitäen tuleva johtaja hankki graafisen ja kaupallisen koulutuksen. Johanna-sisar taas jatkaa markkinoinnissa.

Isä Jaakko Jousi seuraa nyt kehitystä hallituksen puheenjohtajana.

”Vaikeinta oli vastuun luovuttaminen. Se ei ole astia, joka luovutetaan ja sanotaan, että ota ja kanna”, Juha Jousi tietää. Hänelle taas oli vaikeaa se, että perheyrityksen henkilökunta on johtajaa vanhempaa väkeä.

”Tämä vaati hirveästi tervettä nöyryyttä”, Juha Jousi arvioikin kahden vuoden siirtymäkautta, ennen täyttä operatiivista vastuuta.

Vaihdosta kuitenkin helpotti se, että yrityselämä on aina ollut perhekeskeistä. ”Ensimmäiset leikkikalutkin olivat leimasimia.”

Pekka Peura

Jälkiä. Tämän päivän maailma ei toimi ilman merkintää, tietää Oulun Leimasintehtaan toimitusjohtaja Juha Jousi.

Artikkelin lähde Kaleva