Toivostako ei lippulaivaksi

Laiva Toivosta ei ole lippulaivaksi -väittämää heräsin lukemaan Kalevasta (30.10.). Olimme Kajaanissa Oulun läänin taidetoimikunnan kulttuuriseminaarissa. Oulun yliopiston maantieteen laitoksen tutkija, fil.tohtori Topiantti Äikäs, oli kutsuttu esitelmöimään ja minut kommentoimaan aiheesta Merellisyydestäkö Oulun matkailun lippulaiva - kulttuurin keinoin?

Mielestäni ei Topiantti Äikkään ansiokas esitelmä, ei minun esittämäni kommentit eikä myöskään keskustelussa suomalaisen ja EU-alueen todella ansiokkaan kulttuuripersoonan Erkki Toivasen puheenvuoro antaneet aihetta tällaiseen harhaanjohtavaan virheelliseen otsikointiin.

Puheenvuorossaan Erkki Toivanen näki Meri Oulu -hankkeen hyvänä ja kysyi, onko sen yhteyteen suunniteltu nyt voimakkaasti lisääntyvää elämysmatkailua tukevaa toimintaa? Yhtään muuta puheenvuoroa ei käytetty. Väliajalla kyllä useat kokouksen osanottajat kävivät kertomassa, että olivat käyneet kesätapahtumassamme ja kehuivat näkemäänsä näytelmää ja saamaansa palvelua.

Topiantti pysyi esitelmässään melko tarkasti Oulun merellisyyden kehittämisen teemassa. Hän esitti kysymyksen, onko meri-imago riittävä resurssi Oulun matkailun lippulaivaksi? Vastasin siihen, että ei ainakaan vielä. Jatkoin, että toimintaa kehitetään niin, että se voisi jatkossa kantaa suuremman vastuun siitä. Lausuin käsityksenäni, että Oulun imago on niin teknologiakeskeinen, että sitä ei nyt muuta mikään. Eikä tarvitsekaan.

Kuitenkin sitä pehmentämään ja seutukunnalla viihtymistä ja vetovoimaa parantamaan tarvitaan harrastamismahdollisuuksia ja tapahtumia. Mainitsin Meri Oulu -tapahtumat, Oulun Kärpät ym. taide- ja liikuntaelämän tuotokset. Laiva Toivoa ei kumpikaan maininnut, koska tiedämme että se on esitetyn näytelmän nimi ja merellisyyttä ja perinnettä kehitetään Meri Oulu Festival nimen alla.

Kerroin puheenvuorossani, että olemme ensi vuoden teatterikappaleeksi valinneet Pauli Ylitalon kirjoittaman ja Jussi Rasinkankaan säveltämän musiikkinäytelmän Kuningaslohi ja lapsille tarkoitetun Kakaravaara-musikaalin. Laiva Toivo Oulu on Joni Skiftesvikin ansiokas teos.

Jokaisella tuotteella on kuitenkin oma elinkaarensa, eikä ole viisasta ajaa sitä määrättömästi loppuun, koska siihen liittyy taloudellinen riski. Me toivomme, että nyt julistamamme kirjoituskilpailu Oulun läänin taidetoimikunnan kanssa yhteistoiminnassa tuottaa uusia mielenkiintoisia näytelmiä, musiikkinäytelmiä ja musikaaleja tulevia vuosia varten. Sillä tiellä toivomme jälleen Joninkin kanssa tapaavamme, koska hän kuuluu selvästi Suomen näytelmäkirjailijoiden eturiviin.

Toinen alaotsikko ”vanha tervakauna on vahvempi kuin yritykset rakentaa alueellista kulttuuria” on myöskin toimittajan kanta. Tuskin kainuulainen näkökulma, koska ensimmäinen yhteydenottaja toimintamme aloitusvaiheessa oli Puolangan kunnanjohtaja Maija-Liisa Veteläinen delegaatioineen yhteistoimintaa suunnittelemassa!

Heti toiminnan alkuaikoina asetimme Meri Oulu Festivaalia kehittämään, nimenomaan suurena alueellisena kokonaisuutena päätoimikunnan, jonka puheenjohtajana on maaherra Eino Siuruainen. Toimikunnan jäsenet ovat koko maakunnan alueelta n. 40 henkeä Oulun seudulta, Kainuusta ja Koillismaalta.

Kajaanin seminaarin aikana tuli monessa puheenvuorossa esille, että suurimuotoiset tapahtumat tarvitsevat yhteisistä varoista jatkuvaa tukea valtion ja kuntien toimesta. Suuria tapahtumia sopii Suomen kesään maakuntiemme alueelle määränsä. Kaustinen on Keski-Pohjanmaalla, Kuhmo musiikkiviikkoineen Kainuussa ja Oulu haluaa nyt myös omat. Niihin saa osallistua ja tulla tekemään omia ohjelmiaan kaikkialta halukkaat. Kainuun ja Oulun tervakaunaa tuskin enää on, ja jos on, senkin esittäminen vaikka näytelmänä on kulttuuriteko.

Minua harmittaa, että itse seminaarin antia, erinomaisia esitelmiä ei mitenkään ainakaan maanantain lehdissä Kajaanissa eikä Oulussa käsitelty. Erkki Toivanen jälleen totuttuun tyyliinsä otti yleisönsä. Hänen puheenvuoronsa Kulttuuri alueiden Euroopassa oli todella mielenkiintoinen. Topiantti Äikäs oli syventynyt annettuun aiheeseen ja esitti omassa puheenvuorossaan meille Meri Oulun tekijöille varteenotettavia asioita. Myöskin kritiikkiä. Kun hänen esityksensä on julkaisemisen arvoinen, toivomme sille palstatilaa tiedotusvälineissä.

Erikoisesti mieleeni on jäänyt toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tasovaatimus, pitkäjänteisyys ja imago-arvo paikkakunnalle. Esitelmän kysymys, voiko toimintaa harjoittaa samansuuntaisesti päätapahtumaa ennen ja jälkeen, on mielenkiintoinen. Samoin toiminnan tukemisen tarpeen hän näkee pitkäjänteisenä.

Laiva Toivostako ei ole lippulaivaksi? Siihen vastaamme, että ei sitä ole koskaan siksi tarkoitettu, jos sillä tarkoitetaan teatterilaivaa, Prontoa. Kenenkään rahat, niin uskon, eivät riitä siitä tekemään autenttista Toivoa. Se maksaisi kymmeniä miljoonia markkoja. Olemme sanoneet, että se on laiva, joka on kulissina, kun sen kannelta ja satamissa esitetään teatteria. Nytkin sillä on roolinsa tulevassa Kuningaslohi-näytelmässä.

Meri Oulu Festival pyrkii tekemään perinnekulttuuria meri-aiheista. Haluamme jatkossa kertoa Oulun mahtiajoista 1700-1800-luvuilta. Silloin myöskin voitiin kaupunkiamme kutsua ”Osaajien Ouluksi”. Haluamme kertoa teille kaikille yhteistoimintatahoillemme, että olemme jo ohjelmoineet toimintamme aina vuoteen 2005 saakka vuosittain. Edellämainittu vuosi 2005 on Oulun 400-vuotisjuhlavuosi. Siihen varaudumme oikealla juhlatuotteella.

Kiitoksemme teille kaikille menneestä tosi hyvästä vuodesta ja merikielellä ”päin tyrskyjä”!!! Tulkaa mukaan. Tulkaa katsomaan kävelyretkellänne Hietasaareen, kun olemme tekemässä katsomosta niin hyvää, kun siitä saa. Puolet on jo tehty. Ensi kesäksi kaikki on toisin. Kuningaslohi on nyt seuraavan vuoden lippulaivamme ja odotamme paljon katsojia.

JUSSI MALMI

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva