Oulujoen kunnostus näkyy jo

Mittavia parannuksia vielä tulossa

Petri Hakkarainen

VAALA Koko joukko venepoukamia, uimarantoja ja kalojen kutupaikkoja on jo rakennettu Oulujoelle vuonna 1998 alkaneen kunnostus- ja moninaiskäyttöohjelman aikana.

Oulujoella tehty sopimus on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Sillä sovittiin Oulujärven säännöstelyn ja Oulujoen voimalaitosten käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämisestä kuntien, voimayhtiön ja valtion kesken.

Rahaa on käytössä 1,6 miljoonaa markkaa vuodessa eli Oulujokea kohennetaan lähes 13 miljoonalla markalla. Puolet kuluista maksaa Fortum, neljänneksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset ja neljänneksen kunnat.

Kunnostustöihin on saatu myös merkittävästi EU-rahaa. Muhoksen ja Utajärven kohteita on voitu kasvattaa yhteensä yli kuuden miljoonan markan EU-potilla.

Projektipäällikkö Heli Törrö Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että parhaillaan on työn alla muun muassa Muhosjokisuun venesatama. Kesällä samainen jokisuu sai kalatien ja veneväylän.

Veneilyn edellytyksiä parantavia rakenteita on tehty myös Muhoksen Laukan alueelle, Utasen voimalaitoksen yhteyteen sekä Vaalassa Kutujokisuuhun ja Nuojuanlammelle. Utajärven Putaalanjoen rummusta ajellaan läpi sekä veneellä että moottorikelkalla.

Jätevedet viemäriin

Utajärvellä on valmistumassa Järvikylän, Kangaskylän ja Utoslahden haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma. Työ toteutettaisiin EU-rahalla, ja sillä voitaisiin parantaa Utajärven veden laatua.

Ensi vuonna jatkuu myös Utajärven ja Kemilän altaiden kunnostuksen suunnittelu. Virkistyskäytön edellytyksiä aiotaan parantaa muun muassa säännöstelyn alarajaa nostaen. Lisävettä on luvassa myös joen eteläpuolen altaisiin.

Oulujoen tila kohenee alajuoksulla ensi vuonna, kun siirtoviemäri Muhokselta Ouluun saadaan syksyllä käyttöön. Lähivuosina myös Utajärven ja sitä kautta Rokuankin jätevedet johdetaan Oulun puhdistamoon.

Takavuosina keskusteltiin Vaalankin taajaman jätevesien ohjaamisesta siirtoviemärin kautta Ouluun. Vaalan puhdistamo on kuitenkin sen jälkeen uusittu, ja puhdistettu jätevesi lasketaan toistaiseksi Oulujokeen Jylhämän yläpuolella.

Fortumin Oulujoen voimalaitosten tuotantopäällikkö Juha Happonen sanoo, että sopivat kunnostuskohteet ovat löytyneet melko helposti yhteisissä neuvotteluissa.

”Rahallinen panostus on Fortumiltakin merkittävä, ja on hyvä, että jo nyt on saatu paljon näkyvää aikaiseksi.”

Kutupuroja taimenelle

Happonen toivoo, että Oulujoesta voitaisiin löytää lisää sopivia kalojen poikastuotantoalueita. Alajuoksulla tutkittujen Junninojan, Ketolanojan, Tuohinonojan, Myllyojan ja Roastinojan jälkeen tarkasteluun aiotaan ottaa puroja Vaalan puolella.

”Lohen nouseminen merestä Oulujärveen asti taitaa vielä olla kaukainen asia. Ja ensimmäiseksihän pitäisi kalatie rakentaa Merikoskeen”, Happonen tähdentää.

Joen alaosan puroissa voidaan kuitenkin kunnostaa taimenelle sopivaa elinympäristöä. Mädin ja poikasten istutukset aloitetaan ensi kesänä. Isossa uomassa kutusorakoita on tehty Utajärven Ahmaskoskeen ja Vaalan Kurenkoskeen.

Ensi kesänä rakennetaan Muhoksen Määtänsaaren vastaiselle Oulujoen etelätörmälle uimaranta rakenteineen sekä veneiden telaranta. Omat virkistyskäyttörakenteensa saa myös Montta.

Uima- ja venerantoja suunnitellaan vielä ainakin Laitasaaren koulun ja seurojentalon rantaan, Korivaaran ja Huovilan koulujen rantaan sekä Utajärven kirkonkylään.

Utasen alakanavan suulta Sotkajärveltä poistetaan kanavan rakennuksen yhteydessä syntyneitä maamassoja kolmen vuoden aikana ainakin 60 000 kuutiometriä. Maa-aines menee hyötykäyttöön ja alue maisemoidaan kuten myös Pällin voimalaitoksen seutu.

Piakkoin aloitetaan selvitys Oulujoen tilasta ja kehittämistarpeista Laukan ja Montan välisellä alueella. Nyt etsitään sopivia toimia muun muassa joen liettymisen ehkäisemiseen sekä rantojen eroosion ja rehevöitymisen vähentämiseen.

Kevytsatama. Uusi telaranta on rakennettu myös Oulujoen Nuojuanlammelle Vaalaan.

Artikkelin lähde Kaleva