Diabeetikko-

ja houkutellaan oma

hoidon kokei-

luun

Arja Päivärinta

OULAINEN ”Jos edes muutama diabeetikko saadaan säännöllisesti mittaamaan verensokerinsa ja siten tarkkailemaan omaan terveyttään, tavoite on saavutettu”, sanoo Kuntoutuskoti Taukokankaan johtaja Juha Laikari vuosi sitten alkaneesta Diabro-hankkesta.

Siinä diabeetikko käyttää omahoitonsa apuvälineenä internetin välityksellä toimivaa ohjelmaa. Yhteydenpito hoitajiin ja lääkäreihin onnistuu tavalliseen puhelimeen liitetyn modeemin kautta, joten tietokonettakaan ei välttämättä tarvita.

Kokeiluun halukkaille diabeetikoille jaetaan vuoden ajaksi korvauksetta käyttöön mittareita ja modeemeja. Laitetoimittaja Bayer maksaa myös laitteiden käytöstä aiheutuvat kustannukset. Tarjolla on kaksisataa laitepakettia ensiksi mukaan ehtiville.

Tiedot nyt yli 2 000 diabeetikosta

Potilasrekisteriin on vuoden aikana koottu tiedot 2 200 diabeetikosta, mutta kattava rekisteri ei vieläkään ole. Projektipäällikkö Heli Alakangas arvioi, että mukana olevien kuntien alueella olisi noin 3 000 diabeetikkoa ja määrä kasvaa nopeasti. Lokakuun alussa on rekisteröidyille diabeetikoille lähetetty tietoa Diabrosta sekä liittymislomake, joka tulisi palauttaa joko omalle diabeteshoitajalle tai projektipäällikkö Alakankaalle, jos haluaa mukaan kokeiluun.

”Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut noin 60 henkilöä ja kahdenkymmenen kanssa on tehty hoitosuunnitelma ja heille on toimitettu laitteet”, kertoo Heli Alakangas.

Vaikka kokeilu päättyy vuoden kuluttua, odotetaan kiinnostuksen omahoitoon säilyvän. Tavoitteena on, että ainakin kahdellesadalle ilmaiselle mittarille saataisiin pysyvä käyttäjä. Juha Laikari arvioi, että vuoden kuluttua käytön muututtua maksulliseksi käyttäjäkunta voi muuttua.

”Opiskelijat ja vähävaraisimmat saattavat tippua pois. Siksi toivotaan, että kunnat tulisivat vastaan tässä asiassa”, Laikari sanoo. Modeemin lunastaminen ja sen käyttö aiheuttaa muutaman kympin kustannukset kuukaudessa kokeilun päätyttyä.

Omahoidolle asetetut tavoitteet ovat myös taloudellisia. Potilaskäynnit lääkärien vastaanotoilla vähenevät, vauhdilla lisääntyvän diabeteksen aiheuttamat lisäsairaudet ehkäistään ja diabeetikoiden elämänlaatua kohotetaan.

Taukokangas tavoittelee diabeetikoista kohderyhmää kuntoutustarjonnalleen ehtyvän veteraanikuntoutuksen korvaajaksi. Ohjelmistontoimittajat laativat jo uusia itsehoito-ohjelmia sydän- ja verisuonitautien sekä astman hoitoon.

Oulun läänin eteläosassa nyt toteutettavaa kokeilua vastaava kokeilu on meneillään myös Helsingin seudulla.

Käyttö helppoa kuin mikä

Itsehoitoon kehitetty ohjelma ja laitteisto on helppokäyttöinen. Mittariin asetetaan liuskakiekko, johon on ladattu kymmenen koeliuskaa. Liuska täyttyy verikokeen ottamisen jälkeen puolessa minuutissa. Mittariin on asennettu valmiiksi kelloaika ja päivämäärä.

Mittari tallettaa muistiinsa jopa sata koetulosta, jotka siirretään modeemin kautta tietojenkäsittelyohjelmaan sovituin väliajoin. Modeemia käytetään tavallisen lankapuhelimen avulla ja tietojen siirryttyä eteenpäin yhteys katkeaa automaattisesti.

Ohjelmasta tiedot löytää vain hoitava lääkäri ja diabeteshoitaja, ulkopuolinen ei niihin pääse käsiksi. Jos diabeetikolla on tietokone, hän voi tarkastella omia tietojaan ja saada palautetta.

Palautetta saa myös tekstiviestinä matkapuhelimen kautta. Jatkossa myös tiedonsiirto onnistuu kännykän avulla.

Kaksivuotisen hankkeen ensimmäinen vuosi on kulunut tarvittavan hoitojärjestelmän, -verkoston ja rekisterin luontiin sekä hoitajien koulutukseen. Alueelliseen yhteistyöhön Oulun läänin eteläosan seutukunnista osallistuu 13 kuntaa, Pohjois-Pohjanmaan liitto, alueen terveyskeskukset, erikoissairaanhoito ja hallinnoijana Kuntoutuskoti Taukokangas. Hankkeeseen kuuluu yhteistyötä Diabetesliiton Dekhon eli Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman kanssa.

Yhteydenpitoon tarvittavan ohjelman on laatinut ja sitä ylläpitää oululainen ohjelmistoyritys ProWellness Oy ja verkkopalvelut tuottaa Alma Media.

Mukanaolo opettaa säännölli-

seksi

ALAVIESKA Veikko Rajala luki lehdestä diabeetikoille tarkoitetusta Diabro-itsehoitokokeilusta vuosi sitten. Hän ehti jo pitkästyä odotellessaan sen alkamista. Kolme viikkoa sitten laitteet tuotiin Alavieskan Someronkylällä asuvalle Veikolle käyttöön.

Rajala sanoo lähteneensä mukaan lähinnä siksi, että lääkäreiden pakeille on vaikea päästä. ”Tavoitteena kait on, ettei tarttis juurikaan vastaanotoilla käydä.”

Ensikokemusten perusteella Veikko Rajala on jo huomannut, että oman terveyden tarkkailun on oltava nyt säännöllistä. Verikokeet otetaan kahtena päivänä viikossa ja silloin kolme kertaa päivässä. ”Tähän saakka on ollut vähän semmoista satunnaista, vaikka olen minä kokeet aina itse ottanut.”

Rajala sairastui aikuisiän diabetekseen viisi vuotta sitten. Diabeteshoitajan kanssa hän asioi säännöllisesti, noin kerran kuussa.

Rajala on lähettänyt koetuloksia tietojärjestelmään jo kahdesti ja odottaa kiihkeästi palautetta. Hänellä on tietokone, josta hän näkee omat koetuloksensa. ”Keskiarvot on kohdallaan, vaikka välillä näyttääkin punaista.”

Luvattua lääkärin palautetta ei internetissä ole Rajalalle vielä tullut ja motivaatio jatkamiseen uhkaa laantua. Muuta tietoa diabeteksestä on löytynyt nettisivuilta vaikka millä mitalla.

Veikko Rajala arvioi, että diabeetikoiden kokeiluun lähtö riippuu hyvin paljon diabeteshoitajien aktiivisuudesta. ”Niiden pitäs muistuttaa aina, kun ne tapaa potilaan.” (AP)

Arja Päivärinta

Kokeiluun innostunut. Veikko Rajala pitää diabeetikoille tarjottua omahoitojärjestelmää hyvänä ratkaisuna etenkin syrjässä asuville.

Artikkelin lähde Kaleva