Artikkelin lähde Kaleva
Syrjäisyydestä matkailuvaltti
Saksalaiset eräturistit ovat jo löytäneet Sydänmaankylän riistamaastot
Seppo Kangas
KÄRSÄMÄKI ”Syrjäiselläkin kylällä on tulevaisuus, jos kyläläiset itse haluavat sen tehdä”, kiteyttää konepuuseppä Jorma Seppälä Kärsämäen Sydänmaankylän ideologian. Hän on yhtenä mukana rakentamassa kylästä erä- ja luontomatkailukohdetta.
Seppälä on käynyt eräkokkikurssit ja kertoo kokanneensa saksalaisturisteille.
”Koko kylä on tässä mukana. Me otamme turistit omiksemme ja he meidät. Siinä se salaisuus on”, Seppälä sanoo.
Sydänmaankylän kyläosuuskunta on tehnyt valtavan urakan muuttamalla lakkautetun koulun turistien majoitus- ja palvelutiloiksi sekä kylän toiminnan keskipisteeksi. Kyläkeskus Syke on kyläläisten yhteinen hanke.
”Yhdessä tekemiselle on tällä kylällä pitkät perinteet. Se juontaa niiltä ajoilta, kun kylälle ei ollut edes kunnon tietä. Kylällä oli eri alojen taitajia, joiden taidot olivat koko kylän käytössä. Kun muualta ei apua saatu, tehtiin itse yhdessä”, Esko Vähätiitto mainitsee.
Seuraavakin vaihe on jo aloitettu. Se on nimeltään Metsävirkku ja tarkoittaa kämppien, laavujen, siltojen ja reittien rakentamista ja merkitsemistä kylän luontokohteisiin. Myös moottorikelkkareitit sisältyvät hankkeeseen.
Sydänmaankylä palkitaan tänään Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylänä. Valinnan on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Seppo Kangas
Talkoot osa elämää. Sydänmaankylällä tehdään talkoita silloin, kun siihen on tarvetta. Jarmo Kyllönen ja Kyösti Autio tulivat traktoreineen pystyttämään kyläkeskus Sykkeen portinpylväitä.
Kylä kuin oma perhe
”Kylä on kuin oma perhe. Tunnen jokaisen kyläläisen ja kaikki tuntevat minut”, 37-vuotias maanviljelijä Jarmo Kyllönen sanoo. Hänkin on asunut kylällä koko ikänsä.
Hän arvostaa kotikylällään erityisesti sitä, että kylällä on aina totuttu auttamaan naapuria.
”Täällä ei kukaan pysty syrjäytymään, ellei itse sitä halua.”
Kyllösen perheeseen syntyy lähiaikoina esikoinen. Jarmo Kyllösen mielestä lapsi syntyy turvallisimpaan mahdolliseen ympäristöön.
”En voi kuvitella lapselle parempaa kasvualustaa kuin täällä vähän syrjässä.”
Metsästys ja kalastus ovat myös Jarmo Kyllösen harrastuksia, jos niille jää maatilan töiltä aikaa.
Takaisin oli helppo tulla
Kyösti Autio, 54, on Sydänmaankylän paluumuuttaja. Työn perässä tehty reissu Ouluun, Raaheen ja Pyhäjärvelle opetti arvostamaan kotikylää.
”Yhteistyötä tällä kylällä on tehty aina. Johtuneeko se siitä, että ennen tänne ei kunnolla ollut tietäkään, jolloin oma apu oli ainoa apu. Esimerkiksi puinnin aikaan naapurit ovat tehneet yhteistyötä niin kauan kuin muistan.”
Autio palasi kotitilalleen viljelijäksi ja maidontuottajaksi. Palkkatyössä leipä olisi hänen arvionsa mukaan irronnut ehkä helpommalla. Siltä tuntuu varsinkin nyt, kun EU-aika on lisännyt viljelijän työmäärää.
”Työtä täällä on riittänyt ja toimeenkin on tultu. Eläkkeelläkin aion jäädä tänne. Jos en aivan tälle kylälle niin ei ainakaan kauas.”
Tekemistä ja kavereita on
9-vuotiaalle Valtteri Viitalalle ei ole aika tullut pitkäksi kotikylällä. Koulua hän käy 6 kilometrin päässä Miilurannan koulussa.
”Tekemistä on paljon sisällä ja ulkona. Juuri nyt teen ulkona majoja. Kavereitakin on tarpeeksi, esimerkiksi yksi Anssi naapurissa, joka on 9 päivää minua nuorempi.”
Kouluun hän kulkee enimmäkseen isän tai äidin kyydissä, mutta tarvittaessa myös linja-autolla. Matkaa hän ei pidä liian pitkänä.
”Käyn kerhoissa täällä kylällä ja Miilurannalla. Kirkolla käyn lentopallokerhossa..”
Aikuisena hän arvelee kuitenkin muuttavansa suurempaan kaupunkiin.
”Mistäs minä muuten löydän tytön ja työpaikan”, Valtteri miettii.
Luonto antaa mielenrauhaa
Peruskoulun jälkeen välivuotta pitävä 17-vuotias Sari Harjula on muuttanut Sydänmaankylälle 9-vuotiaana naapurikylästä.
”Minun ikäiselleni ei tällä kylällä ole oikein tekemistä. Sitä pitää itse keksiä.”
Samanikäisiä löytyy kylältä, mutta Sarin omat kaverit asuvat muualla.
”Kirkonkylällä tulee käytyä joskus diskossa. Lisäksi luen paljon ja lenkkeilen”, hän kertoo harrastuksistaan.
Hän sanoo arvostavansa luontoa ja sen tarjoamaa rauhaa.
”Täällä on tosi kaunista sekä kesällä että talvella.”
Sari Harjula uskoo kuitenkin muuttavansa muualle opiskelemaan lähivuosiksi.
”Ehkäpä joskus vuosien päästä voisin palatakin.”
Artikkelin lähde Kaleva