Terästä, puhetta ja teknologiaa

Pohjois-Suomen suurimmissa yrityksissä näkyvät sekä perinteet että uusi talous

Vesa Kärki

OULU Viime vuoden verotietojen perusteella perinteinen metallin tekeminen oli sekä Oulun että Lapin läänin rahakkainta bisnestä. Outokummun Tornion terästehtaan perillinen Avesta Polarit Oyj löi 862 miljoonan markan verotettavilla tuloilla kirkkaasti Oulun läänin puolella toimivan Rautaruukki Oyj:n, jonka tulopotti nousi 480 miljoonaan markkaan.

Avesta Polaritin maksamat verot nousevat 250 miljoonaan markkaan, mutta talouskuurissa kamppailevalle Tornion kaupungille yrityksen maksamista veroista ei ole kovin suurta lohtua. Yhteisöt maksavat tuloveroa suoraan vain valtiolle, mutta yhteisöveron kokonaispotista jaetaan osa kunnille ja seurakunnille. Kuntien jako-osuus vaihtelee vuosittain, vuodelta 2000 se oli 36,39 prosenttia.

”Esimerkiksi 1995 kun Outokummun Tornion terästehtaalla tehtiin huipputulosta, niin eihän me saatu yhteisöveroa kaiken kaikkiaan kuin vain 13 miljoonaa markkaa. Jos yhteisövero olisi Tornion tuloksen perusteella suoraan laskettu, niin meidän olisi pitänyt saada noin 70 miljoonaa markkaa, mutta me emme saaneet kymmenettä osaakaan siitä”, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen.

Ronkainen kuitenkin arvioi, että Tornion terästehtaan myyminen Avesta Polaritille voisi tuoda suuremman yhteisöveropotin myös Tornion kaupungille, vaikka tarkkoja tietoja Tornion yhteisöverokertymästä hänellä ei vielä olekaan.

”Minulla on sellainen toivomus, että meidän osuus olisi parempi jatkossa. Mutta tähän saakka yhteisöveroa paljon tärkeämpää Torniolle on ollut se työllistävä vaikutus, mikä terästehtaalla on täällä ollut”, Ronkainen sanoo.

Moni muukin kunta olisi mielellään suoraan yritysten vero-osingoilla. Esimerkiksi Kemijärven tulopotti olisi kasvanut viime vuonna komeasti, jos Comfi Oy:n maksamat 110 miljoonaa markkaa olisivat kartuttaneet kaupungin kukkaroa. Oudolta kalskahtava Comfi Oy oli nykyinen Salcomp ennen lokakuussa 1999 tehtyä yrityskauppaa, jolla Nokia myi Salcompin liiketoiminnat nykyiselle pääosin matkapuhelimien latureita Kemijärvellä valmistavalle Salcomp Oy:lle-

Teräksen lisäksi yrityslistan kärkipäässä kunnostautuvat Oulun läänin puhelinyhtiöt Oulun Puhelin Oy ja Pohjanmaan Puhelinosuuskunta, jotka myivät puheaikaa ynnä muita puhelinliikenteeseen liittyviä palveluita yhteensä yli 450 miljoonalla markalla. Veroja puhelinfirmat maksoivat liki 138 miljoonan markan arvosta. Myös Kajaanin Puhelinosuuskunta nousi 20 suurimman listalle 34,3 miljoonan markan tuloilla listalle.

Kengillä ja metsilläkin miljoonia

Oulun seudun teknologiaosaaminen on nostanut verojulkkiksiksi yritysten omistajia ja omistuksiaan myyneitä, mutta myös itse korkean teknologian firmat kunnostautuivat viime vuonna sekä hyvinä tuloksen tekijöinä että verojen maksajina.

Sieviläinen sopimusvalmistaja Scanfil Oy oli teknologiayritysten ykkönen verotettavalla tulolla mitattuna ja esimerkiksi JOT Automation Group Oyj jäi liki 100 miljoonaa markkaa Scanfilin taakse.

Sievi näkyy muutenkin listalla, sillä pohjoisen kaupungeissa ja Oulun naapureissa toimivien yritysten rinnalle nousee Scanfilin kanssa myös sieviläinen Sievin Jalkineet, joka emoyhtiönsä Sievi Marketing Oy:n kanssa piti yllä suomalaisen kenkäteollisuuden mainetta.

Kuusamon yhteismetsäkin keräsi vuonna 2000 komean 45,9 miljoonan markan tulot, jotka perustuivat yhteismetsän valtiolta saamilla suojelukorvauksilla.

Lapin läänin isot pieniä Oulun läänin rinnalla

Läänien vertailussa Lapin yritykset hävisivät kärkipaikkaa lukuunottamatta selkeästi Oulun läänin yrityksille. Oulun läänin yritykset valtasivat Pohjois-Suomen 20 kärjessä listalla 18 sijaa. Lapin läänin omalle 20 suurimman listalle mahtui 6,2 miljoonan markan verotettavalla tulolla (Rovaniemeläinen Norrhydro Oy), kun Oulun läänin 20. suurin firma ylivieskalainen YIT Power Oy keräsi 21,7 miljoonan markan tulot.

Lapin suuret yritykset poikkesivat muutenkin Oulun läänin yrityksistä sillä, että yritysten kirjo oli eteläistä lääniä paljon värikkäämpi.

Lapissa kärkipäähän mahtui muun muassa Muoniossa toimiva autojen talvitestausta harjoittava Wintertestcenter Oy (14,7 miljoonaa markkaa), Kemin Seudun Osuuspankki (14 miljoonaa markkaa), tavaratalo Rovaniemen Prisma Oy (12,5 miljoonaa markkaa ja ) ja autokauppaa harjoittava Pörhön Autoliike Oy Torniossa.

Artikkelin lähde Kaleva