Maakunta nojaa Ouluun

Pohjois-Pohjanmaalla uskotaan ilman sen kummempaa poliittista uhoa että vahva ja edelleen vahvistuva Oulu on koko maakunnan hyvinvoinnin veturi ja tae

Tuomo-Juhani Tapio

Oulun kaupunkiseudun merkitys Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Suomen ja koko pohjoisen Euroopan osaamis- ja kehittämiskeskuksena sekä taloudellisena veturina on odotetun korostunut parhaillaan työn alla olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa.

Vielä ennen vuodenvaihdetta nähtäville asetettavan ja maakuntahallituksen syyniin saatettavan kaavaluonnoksen sanoma on selkeä: koko maakunta hyötyy Oulun laajalti tunnustetusta roolista innovaattorina ja tiedon välittäjänä sekä kehittämisverkostojen solmupisteenä. Tämä on tunnustettu ilman sen suurempaa poliittista uhoa ja vääntöä.

Lopullisesti kaavan uskotaan valmistuvan liki pari vuotta alkuperäisestä aikataulustaan jäljessä vuonna 2003. Sitä ennen kaavaehdotus asetetaan vielä nähtäville, ja siitä järjestetään kuulemiskierros. Pitkälle tulevaisuuteen, jopa 20 vuoden päähän katsovan kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Toki sitä tarkistetaan aika-ajoin kun todellisuus ja tarve sitä vaativat.

Yhtä jalkaa kaavatyön kanssa aletaan vielä tänä syksynä valmistella Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaa. Se valmistunee vuonna 2002, ja siinä kuvataan myös maakunnan tavoiteltu kehitys. Suunnitelman toteuttamista ohjaamaan tehdään lisäksi yksityiskohtaisempi maakuntaohjelma.

Aluekeskusten varaan

Oulun saamasta tärkeästä asemasta huolimatta kaavan laatijat puhuvat mieluummin aluekeskus- kuin oulupainotteisesta rakennemallista. Tavoitteena on maakunnan tasapainoinen kehittäminen, mikä tarkoittaa käytännössä hyvinvoinnin oikeudenmukaista jakamista. Parhaiten ja luontevimmin sen uskotaan toteutuvan kun maakunnan tulevaisuutta rakennetaan olemassa olevien aluekeskusten varaan, niiden vahvuuksia jalostaen.

Oulun lisäksi aluekeskuksen asema on Koillismaalla, Raahen seudulla ja kolmesta Oulun eteläpuolisesta seutukunnasta koostuvalla kuntaryppäällä.

Maakunnan kehittämisohjelmassa vuodelta 1997 Pohjois-Pohjanmaan uskotaan ja toivotaan olevan alueiden Euroopassa menestyvä monipuolinen maakunta, jossa ihmisillä on hyvät elämisen mahdollisuudet ja yrityksillä kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Tätä sanotaan visioksi, tulevaisuuden näyksi.

Sanotaan tässä samaisessa ohjelmassa niinkin että maakunta tavoittelee Euroopan johtavan huipputeknologiaa luovan, tuottavan ja soveltavan maakunnan asemaa. Tämä on jo enemmän kuin pelkkä visio. Tätä se jo melkein on, ihan tässä ja nyt.

Toki muutakin halutaan ja tavoitellaan, esimerkiksi sitä että maakunta kehittyy ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla, siten että myös tuleville sukupolville on tarjota hyvät elämisen edellytykset.

Kaava työkaluna

Mutta kuinka jollain kaavalla, maankäytöllä voidaan vaikuttaa maakunnan kehittämiseen ja jopa ohjata sitä haluttuun suuntaan; voidaanko jollekin kartalle ihan tuosta vaan piirtää mitä sanassa halutaan ja visioissa nähdään? Kuka siitä päättää ja voiko päätöksen tekoon osallistua?

Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas sanoo että kyllä voidaan vaikuttaa ja voidaan myös osallistua.

Pelkistäen maakuntakaavan tehtävänä on taata edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kaavassa ilmaistaan myös alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteet ja turvataan maakunnan kannalta tärkeiden verkostojen toteutuminen.

Kaava ei elä omaa elämäänsä eikä toteuta omaa tahtoaan irrallaan maakunnan muusta suunnittelusta. Muita välineitä ovat strateginen maakuntasuunnitelma ja yksityiskohtaisempi maakuntaohjelma.

Siihen vaikuttavat myös EU:n vuoteen 2006 asti ulottuvalle ohjelmakaudelle laaditut tavoiteohjelmat. Maakunnan suunnitteluun heijastuu myös seitsemän kunnan yhteinen Oulun seudun yleiskaava. Lisäki työssä on huomioitava EU:n Natura 2000-verkostoon liitettävät alueet sekä luonnonsuojelulain mukaiset suojeluohjelmat.

Kiinnostus vähäistä

Palokangas sanoo että vanhan seutukaavan uudella maakuntakaavalla korvannut maankäyttö- ja rakennuslaki nimenomaan korostaa osallistumista ja vuorovaikutusta kaavan valmistelussa.

”Ensimmäisen kerran valmisteluun voitiin ottaa kantaa runsas vuosi sitten kun kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui. Seuraavan kerran sen voi tehdä kaavaluonnoksen esille panon yhteydessä vielä ennen kuluvan vuoden loppua. Myös myöhemmästä kaavaehdotuksesta odotetaan palautetta. Lisäksi kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan erikseen”, Palokangas sanoo.

Pohjois-Pohjanmaalla vaikutuskertoja on jopa enemmän kuin mitä laki varsinaisesti vaatii; kaavaluonnoksesta ei sen mukaan tarvitsisi palautetta pyytää.

Toki Palokangas myöntää, että vain pieni joukko maakunnan asukkaista on tietoinen ja kiinnostunut kaavan valmistelutyöstä. Ensimmäisellä palautekierroksella sanansa siihen sanoi muutama kymmenen lain tarkoittamaa ´osallista´ ihmistä. Kunnat, viranomaiset ja kaavan kannalta merkittävät yhteisöt toki valvoivat oikeuksiaan ja etujaan.

Kaavaa valmistelevassa työryhmässä mukana oleva Pohjois-Pohjanmaan liiton ympäristöpäällikkö Eija Salmi arvelee että kaavakokonaisuus on niin laaja ja moniaalle ulottuva että tavallisen ihmisen on vaikea sitä hahmottaa.

”Yleensä ihmiset ovat kiinnostuneita vain ihan lähimmästä ympäristöstään ja niistä asioista jotka luontevasti koetaan omiksi. Kaukaisemmat asiat annetaan mieluusti muiden, vaikkapa erilaisten kansalaisjärjestöjen hoitoon”, hän sanoo.

Luo mahdollisuuksia

Pohjois-Pohjanmaan liiton kaavoituspäällikkö Olli Leskinen luonnehtii uuden maankäyttö-ja rakennuslain mukaista maakuntakaavaa mahdollisuuksia mieluummin luovaksi kuin niitä rajoittavaksi. Vielä voimassa oleva seutukaava on rajoittavampi ja passiivisempi.

Maakuntakaavalla välitetään myös valtioneuvoston vahvistamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnille, joiden kaavoitusvaltaa uusi laki myös lisäsi. Nämä tavoitteet sitovat kuntien lisäksi myös maakuntakaavaa.

Pohjois-Pohjanmaan osalta korostetaan muun muassa maakunnalle tyypillisen maankohoamisrannikon erityispiirteiden säilyttämistä. Lisäksi jokien suistoalueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota maisemallisiin ja luonnontaloudellisiin seikkoihin. Maakunnan pohjoisosassa on turvattava poronhoidon mahdollisuudet.

Näillä tavoitteilla edistetään osaltaan kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa sekä EU:ssa päätettyjen aluesuunnittelua koskevien periaatteiden soveltamista Suomessa.

Kaava vaikuttaa

Maakuntakaava sitoo ja velvoittaa ennen kaikkea viranomaisia heidän toimissaan. Kunnille se on ohjeena kun ne valmistelevat tai muuttavat omia yleis- ja asemakaavojaan tai järjestelevät muulla tavoin alueiden käyttöä. Ihan erikseen laissa vielä todetaan että viranomaisten on pyrittävä edistämään kaavan toteutumista.

Yksityisten kansalaisten oikeuksiin saattavat vaikuttaa lähinnä virkistys- ja liikennealuevarauksiin liittyvät rajoitukset.

Kaavan valmistelussa halutaan korostaa maakunnan omaa ja itsenäistä tahtoa, ja siihen myös laki antaa mahdollisuuden. Valtioneuvoston vahvistamia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei koeta rajoitteiksi vaikka niitä tuleekin kaavassa edistää.

”Nämä tavoitteet ovat kaavan laatijoille eräänlainen raamattu, jonka sanoma tulee ottaa huomioon. Se ei kuitenkaan torju maakunnan oman tahdon toteutumista sille tärkeissä tavoitteissa”, Palokangas sanoo.

Jo nyt tiedetään että uuteen maakuntakaavaan ei tulla sisällyttämään kaikkia vielä voimassa olevaan seutukaavaan merkittyjä ohitustievarauksia. Karsimista perustellaan kestävän käytön periaatteella, vaikka sitä voitaisiin perustella myös rahan puutteella.

Myös turvetuotannon ohjaaminen entistä voimakkaammin olemassa oleviin keskittymiin on johtamassa ainakin parin turvetuotantoaluevarauksen poistamiseen maakuntakaavasta. Poistamiseen vaikuttavat myös luonnonsuojelulliset syyt. Alueet sijaitsevat Natura 2000-ohjelmaan kuuluvan Kiiminkijoen vesistöalueella.

Viinivaaran pohjavesialue varattaneen luonnoksessa Oulun pohjavesivarastoksi. Tilanne on kuitenkin kinkkinen, sillä jos pohjaveden oton todetaan aiheuttavan merkittäviä luonnonsuojelullisia haittoja muun muassa Olvassuolla ja Kiiminkijoen vesistössä vaatii lopullinen kaavamerkintä valtioneuvoston siunauksen.

Alunperin kaavaan oli tarkoitus varata myös alue Perämeren tuulivoimapuistolle, mutta näillä näkymin se ei toteudu selvitysten keskeneräisyyden vuoksi.

Artikkelin lähde Kaleva