Tietokone auttaa koulussa

Vaikeasti vammaisten lasten opetusta 110 vuotta Oulussa

Katri Mäkinen

OULU Tietokoneesta on tullut korvaamaton apuväline vammaisten opetuksessa. Lohipadon erityiskoulun käytävillä sähköisillä pyörätuoleilla huruuttelee oppilaita kannettavat tietokoneet sylissään. Tietokoneisiin asennettujen kommunikaatio-ohjelmien avulla puhekyvyttömät nuoret pystyvät kommunikoimaan oppitunneilla.

Koulun apulaisjohtaja Tapio Auranahon mukaan tietotekniikkaa hyödynnetään lähes kaikilla tunneilla. Myös oppituntien jälkeen tietokoneluokka on kovassa käytössä, kun oppilaat surfaavat netissä.

”Kyllä edistys on ollut valtavaa. Nyt oppilaat voivat olla yhteyksissä eri puolille maailmaa. 50 vuotta sitten jo pyörätuolioppilaan saaminen kynnyksien yli pihalle oli vaikeaa”, päivittelee Nuorten vammaisten tukisäätiön puheenjohtaja Antti Simojoki.

Lohipadon erityiskoulua edelsi Oulun raajarikkoisten lastenkoti ry, jonka perustamisesta tulee tänä syksynä kuluneeksi 110 vuotta. Lauantaina koululla järjestetään juhlat yhdistyksen aloittaman työn kunniaksi.

”Tähän päivään johtanut kehitys alkoi lastenkodin yhteydessä toimineesta kotikoulusta, josta vähitellen kehittyi oikea koulu. Vuonna 1961 saatiin ensimmäinen koulurakennus, jota on tähän mennessä laajennettu jo kuusi kertaa”, säätiön varapuheenjohtaja Anna-Liisa Saukkonen kertoo.

Yksilöllisen suunnitelman mukaan

Tällä hetkellä erityiskoulussa on 53 oppilasta eri puolilta Pohjois-Suomea. Oulun koulun lisäksi Suomessa on vain kaksi valtion ylläpitämää vaikeasti vammaisille nuorille tarkoitettua oppilaitosta, toinen Kuopiossa ja toinen Helsingissä.

Kaikki Lohipadon oppilaat ovat vaikeasti liikuntavammaisia, lisäksi heillä voi olla aistivammoja sekä kommunikointivaikeuksia. Osa oppilaista pystyy opiskelemaan yleisopetuksen oppimäärien mukaan. Monet ovat olleet vammaisia syntymästään saakka, mutta joukossa on myös myöhemmin vammautuneita.

”Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, joten kaikki saavat kykyjensä ja edellytystensä mukaista opetusta. Lisäksi lapset saavat hoitoa ja kuntoutusta”, Auranaho sanoo.

Lohipadon koulun nuorimmat oppilaat ovat esikouluikäisiä ja vanhimmat kymppiluokkalaisia. Pitkien matkojen takaa tulleet asuvat viikot koulun asuntolassa. Auranaho laskee, että parhaimmillaan oppilaskodissa voi vierähtää jopa 11 vuotta.

”Tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Jos oppilas kehittyy niin, että arvelemme hänen pärjäävän kotikunnan koulussa, niin siirtoja kyllä tehdään.”

Simojoki muistuttaa, että viime keväänä viisi Lohipadon koulun kasvattia kirjoitti ylioppilaaksi. Ylioppilaille koulun taustavoimana toimiva Nuorten vammaisten tukisäätiö lahjoitti stipendit.

Yleisiä jatko-opiskelupaikkoja ovat liikuntavammaisille tarkoitetut ammatilliset oppilaitokset ja erityiskansanopistot. Valitettavan usein vammaiset nuoret päätyvät työkyvyttömyyseläkkeelle.

Integraatio joillekin hyvä

Lohipadon koulu tukee vammaisten lasten integroitua koulunkäyntiä Pohjois-Suomen kouluissa. Yksi koulun opettajista kiertää maakunnassa auttamassa vammaisten lasten opintoja normaaliluokissa.

Auranaho pitää perusteellisesti harkittua integroimista hyvänä ratkaisuna.

”Kaikille se ei kuitenkaan sovi. Normaaliluokassa vammaisen lapsen erityistarpeet voivat unohtua. Lisäksi opettajalla pitää olla valmiudet vammaisen opettamiseen. Asiaa pitää miettiä aina lapsen parhaan kannalta, myös perhettä ja opettajaa pitää kuunnella.”

Asenteissa vammaisia kohtaan on edelleen parantamisen varaa. Auranahon mukaan vaikeavammainen pyörätuolissa istuva nuori kerää edelleen tuijotuksia.

”Siinä mielessä edistystä on tapahtunut, että säälivät katseet ovat vähentyneet eikä kukaan enää tyrkytä rahaa vammaisille”, Simojoki huomauttaa.

Tapio Maikkola

(Kuva 4637610 tai 4637602)

Taidehistoriaa netistä. Erityisluokanopettaja Ossi Helander kehottaa oppilaita etsimään internetistä tietoa kuuluisista taiteilijoista. Tietotekniikka on helpottanut paljon vammaisten opiskelua.

(4637600)

Apuvälineitä tarjolla. Koulun tietotekniikasta vastaava Risto Seppänen näyttää, miten kommunikaatio-ohjelma toimii.

(4637595)0

Puhuva tietokone. Puhesyntetisaattori sanoo ääneen näytölle kirjoitetut sanat, myös lauseet sujuvat koneelta. Koneisiin voidaan yhdistää myös symbolikirjoitusjärjestelmiä.

Artikkelin lähde Kaleva