Kylävalakiat sytyttää maaseudun eloon

Janne Knuuti

OULU Pohjois-Pohjanmaan kylien kehittämishanke Kylävalakiat roihahti eilen käyntiin sekä konkreettisesti että vertauskuvallisesti, kun Pohjois-Suomen TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski sytytti tulen komeaan kokkoon Limingassa.

Kylävalakiat on yksi Pohjois-Pohjanmaan kylien työohjelman kärkihankkeista. Tällä hetkellä hankkeessa ovat mukana Ylivieskan, Raahen ja Oulun seutukunnat, ja ensi vuoden alussa se laajenee kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan.

Hankkeen kehittämiskohteita ovat eritasoiset ja -tyyppiset kyläyhteisöt, joita on tavoitteena saada mukaan vähintään 50 kappaletta. Myöhemmin, hankkeen laajetessa, kylien määrää nostetaan noin sataan.

Kylävalakiat -hankkeessa päävastuullisena toteuttajana toimii Pohjois-Suomen Koulutuskeskus yhteistyössä Ylivieskan seutukunnan alueella toimivan Kalajoen Aikuiskoulutuskeskus AIKU:n kanssa. Rahoitus tulee Pohjois-Suomen TE-keskukselta ja EU:n EMOTR-rahastosta.

Toimia kylien tarpeiden mukaan

Leila Helaakosken mukaan EU:n ja globaalisaation myötä tavallisten ihmisten keskuuteen on syntynyt demokratiavajetta.

”Suomalaisille on aina ollut tärkeää, että he pääsevät vaikuttamaan asioihin, mutta nyt ihmiset kokevat, ettei heillä enää ole vaikutusmahdollisuuksia. Tällainen kylien kehittäminen voi täyttää sitä vajetta, kun alamme hoitaa meidän ihmisten kokoisia asioita”, Helaakoski sanoo.

Hankkeen tavoitteena on kyläyhteisöissä elävien ihmisten hyvinvoinnin lisääminen sekä elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen. Myös yhteistyötä pyritään lisäämään kaikilla tasoille niin kyläläisten keskuudessa kuin viranomaisten ja kylien välillä.

Kylävalakiat-hankkeen käytännöntoimet päätetään kyläkohtaisesti. Tarkoituksena ei ole tarjota yhtään valmista mallia, jonka mukaan kylää aletaan kehittää, vaan kaikki lähtee sen omista tarpeista.

”Tavoitteenamme on, että jokaisesta mukana olevasta kylästä löytyisi ainakin yksi hyvä hanke, jota veisimme eteenpäin. Ei sen tarvitse olla mikään miljoonahanke”, Pohjois-Suomen Koulutuskeskuksen rehtori Jaakko Tarakkamäki sanoo.

Tällä hetkellä kehittämisprojekti on alussa ja ensimmäinen tehtävä on innostaa kyliä yhteistyöhön.

”Kylät voivat nyt ilmoittautua mukaan ja sen jälkeen neuvottelemme mitä voisimme tehdä, milloin ja miten”, Tarakkamäki toteaa.

Mukaan lähteneille kylille tehdään kullekin oma kyläsuunnitelma, joka myöhemmin hankkeistetaan joko kokonaan tai osittain. Kylävalakiat tarjoaa myös erilaisia koulutusmahdollisuuksia, jos kylillä sellaisille on tarvetta.

Jokaiseen kylään koulutetaan oma kyläaktivaattori tai kaksi, jotka toimivat tietopankkeina sekä yhteyshenkilöinä kyläläisten ja hankkeen toteuttajien välillä.

Kyliltä ei vaadita paljoa rahaa

Kylävalakiat on kolmevuotinen projekti, jonka kokonaisbudjetti on 2,1 miljoonaa markkaa.

Kylät voivat sitoutua kehitysprojektiin kolmeksi vuodeksi tai vaikka vain yksittäisen parannushankkeen toteutuksen ajaksi.

Jaakko Tarakkamäki muistuttaa, ettei mukaanlähteminen vaadi tässä projektissa suuria taloudellisia satsauksia. Rahoituksesta 80 prosenttia tulee TE-keskukselta ja EMOTR-rahastosta, kymmenen prosenttia kunnilta.

Itse kylien harteille jää siis vain kymmenen prosenttia kehitystoimien rahoituksesta ja siitäkin osa voidaan suorittaa talkootöillä, kuten kyläsuunnitelmien laatimisella tai rakennusten korjauksella.

”Mukaan kannattaa siis lähteä. En usko, että kovin monta toista mahdollisuutta enää tulee”, Tarakkamäki kannustaa.

Arkisto

Hiljaiselolle loppu. Kylävalakiat-projekti pyrkii saamaan hiljaisiksi jääneille kylänraitelle vilskettä ja toimintaa.

Artikkelin lähde Kaleva