Hiturassa alkoi piinaviikot

Outokummun linjaratkaisu vähensi Nivalan kaivoksen jatkotoiveita

Jari Niemi

NIVALA Outokummun päätös luopua perusmetallikaivoksista oli paha isku Nivalan Hituran toiveille saada uutta jatkoaikaa. Yhtiön varatoimitusjohtaja Risto Virrankoski sanoo suoraan, että Hituraa ei kuihtuvana kaivoksena laitettu myytävien kaivosten listalle. Sitä ei myöskään pelasteta pelkällä kauppa- ja teollisuusministeriön investointiavustuksella.

”Hiturassa on vahva kannattavuuskriisi ja sen ratkeaminen on kiinni siitä, löytyykö rikasteen ostajalta eli OMG Harjavallalta tahtoa maksaa nykyistä korkeampaa hintaa. Toki ministeriön avustuskin helpottaisi tilannetta osaltaan. Olen kuitenkin varma, että Hiturasta ei nykyisten malmien alta löydy oleellisesti rikkaampia malmioita”, hän sanoo.

Hituran lisäksi uhanalaisten kaivosten joukkoon liittyy Norjassa toimiva Nikkel og Olivin -nikkelikaivos. Se lopettaa toimintansa ensi keväänä. ”Teemme Hituran osalta lopullisen ratkaisun marraskuun puoliväliin mennessä, jolloin yhteistoimintaneuvottelut päättyvät”, Risto Virrankoski toteaa.

Nikkelin maailmanmarkkinahinta sukelsi välillä reippaasti alle 30 markan kilolta. Nyt se on 30 markan tuntumassa, mutta hinnan pitäisi nousta 45-50 markkaan, jotta Hituran louhinta olisi kannattavaa.

OMG Harjavalta on tiettävästi esittänyt Outokummulle jonkinlaista lainapakettia, jolla kaivoksen toiminta turvattaisiin arvioidun vaikean ajan eli loppuvuoden ja ensi vuoden yli. Varatoimitusjohtaja Heikki Saari sanoo, että OMG ei ole kiinnostunut ostamaan Hituran kaivosta ja ”sosiaaliapukaan” ei amerikkalaisten suursijoittajien pääosin omistamaa yritystä pahemmin kiehdo.

”Tapausta on pyöritelty ja selviytysmiskeinoja etsitty. Olemme saaneet Hiturasta 3 000 tonnia nikkeliä, kun kokonaistarpeemme on 60 000 tonnia. Loput tuomme ulkomailta”, Heikki Saari toteaa.

Hituran työntekijöiden pääluottamusmiehen Jouni Kuusiratin mielestä kaivoksen tilanne on nyt paljon vaikeampi kuin ennen linjaratkaisua. ”Tämä oli pelättävissä. Olemme pian puoli vuotta odotelleet lopullista kohtaloa ja nyt näyttää tosi vaikealta.”

Hiturassa on kaikkiaan 150 työpaikkaa, josta outokumpulaisten osuus 115. Noin puolet yhtiön väestä on kulkenut Nivalassa muilta paikkakunnilta.

”Kaivostyöpaikat ovat Suomessa nyt tosi vähissä. Osalla lienee mahdollisuuksia päästä Kemin kaivokselle, kun siellä lisätään työvoimaa maanalle menon yhteydessä. Suurin osa joutunee kortistoon, jos jatkoaikaa ei tule”, Jouni Kuusirati sanailee.

Vahvat jatkavat

Sen sijaan heinäkuussa avattu Pyhäjärven uusi kaivos jatkaa tuotantoaan normaalisti kuten myös Outokummun Kemin osakkuuskaivos Avesta Polarit. Oriveden kultakaivos ehtyy vuoden 2003 loppuun mennessä. Outokumpu pysyy osakkaana myös Ranuan seudulla lupaavaa platina ja palladium -esiintymää tutkivassa Artic Platinum Partnershipissä.

Pyhäjärven kaivoksen johtaja Teuvo Jurvansuu sanoo, että uusi ja tehokas kaivos kiinnostaa kaivosyhtiöitä. ”Oli uusi omistaja kuka tahansa, Pyhäjärven kaivos jatkaa kannattavaa toimintaansa. Tämä kaivos ei ole tuottanut 40 vuoden sisällä kuin kahtena vuotena tappiota. Nuo vuodet olivat 1980-luvun alussa.”

Pyhäjärven kaivoksessa on nyt 220 työpaikkaa, joka pienenee muutaman vuoden sisällä 200 paikkeille. Kaivos tulee tuottamaan malmia noin 1,3 miljoonaa tonnia vuosittain ainakin seuraavan 16 vuoden ajan.

”Malminetsintäkään ei mielestäni muodostu ongelmaksi. Ulkolaiset yhtiöt ovat laittaneet jo usean vuoden ajan enemmän rahaa kuin Outokumpu Suomessa tehtävään malminetsintään”, Teuvo Jurvansuu huomauttaa.

Kotiutunut Nivalaan. Lauri Pirttimaa muutti jokin aika sitten Vihannista Nivalaan. Hän on ollut kaivosalalla jo 35 vuotta. Hituran sulkeutuminen olisi kova isku.

Jari Niemi

Reikä kattoon. Raimo Syrjälä poraa louhintareikiä Hiturassa. Hän kulkee päivittäin Vihannista Nivalaan töihin.

Jari Niemi

Matkamies Lapista. Geologi Jukka Konnunaho kulkee Nivalassa töissä Rovaniemeltä.

Jari Niemi

Köyhää malmia. Hituran malmi on köyhää ja sitä on kiviaineksessa liian vähän.

Jari Niemi

Laatta paikalleen. Ylityönjohtaja Kari Saarimäki asuu Keminmaalla. Kaivoksen kulun varmistamiseen liittyy sekin, että nimilaatat ovat oikeilla paikoillaan.

Jari Niemi

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva