Vapaavirkkausta ja villikirjontaa
Pohjois-Pohjanmaan museon näyttely nostaa naisten tekstiilikäsityöt ITE-taiteen valtavirtaan.
Pia Kaitasuo, teksti
Pekka Peura, kuvatVaro! Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Lennu-koirineen rullaluistelee vastaan. Ei sentään baanalla vaan Pohjois-Pohjanmaan museon alakerran näyttelytilassa.
Niinistö on kalajokisen Elisa Kärjän puolimetrinen huovutettu hahmo ja osa museossa tänään avautuvaa ITE käsillä -näyttelyä.
Suomalainen nykykansantaide, ITE-taide on osa maailmanlaajuista outsider-taiteen kenttää, jonka tekijät pyrkivät haastamaan perinteisen taidemaailman suvereenilla luovuudellaan.
ITE-taiteen teokset ovat vapaita kaikista säännöistä, mikä käsityön kohdalla tarkoittaa valmiiden mallien kaihtamisen ohella tekniikoiden soveltamista.
– Olemme todella voimakas ilmiö: vastaavaa ei ole löydetty muista maista – ei tosin ole järjestelmällisesti etsittykään, suomalaisen ITE-taiteen areenat hyvin tunteva tutkija Minna Haveri toteaa.
Haveri on ollut 2000-luvun alusta mukana ITE-taiteen asian omakseen ottaneen Maaseudun Sivistysliiton (MSL) hankkeissa ja Haverin tohtorinväitöskirja vuodelta 2010 on ensimmäinen alaa laajasti käsitellyt akateeminen tutkimus.
Raahelaislähtöinen Haveri kertoo oman kiinnostuksen ITE-taiteeseen lähtevän lapsuudessa havaitusta.
– Kätevyyden kulttuuri oli kotonani vahvaa, ja koska ITE nimenomaan ponnistaa vahvoista kädentaidoista, minun on ollut helppo ymmärtää tätä ilmiötä.
Tämä selittää Haverin mukaan myös ITE:n kansainvälistä erityisyyttä.
– Suomalainen käsityöopetuksen traditio näkyy. Tämänkaltaista opetustahan, kätevyyden kulttuuriin johdattavaa, ei juuri muualta tapaa.
MSL ja Haveri ovat mukana myös Oulun-näyttelyssä: Haveri on MSL:n ITE-käsityöhankkeseen kuuluvan näyttelyn kuraattori.
Hankkeen tekee erityiseksi se, Haveri tähdentää, että se nostaa esiin sukupuolikysymyksen. Siinä missä perinteinen, ammattitaiteen kenttä on ollut miesten hallitsemaa, myös ITE-taiteessa miehet ovat olleet näkyvämpiä.
– Tämä on ollut hirveän maskuliininen kulttuuri, jossa maaseudun miehet ja perinteiset materiaalit ovat hallinneet julkisuutta. Siksi uusien naistaiteilijoiden töiden löytyminen ei ollut ihan helppoa.
Mukaan saatiin muun muassa Kärjän huovutettujen julkisuudenhahmojen ohella kemiläisen Mirjami Raution kirjontatyöt, kuhmolaisen yli 90-vuotiaan Aune Riihosen tekstiiliväreillä täydennetyt applikaatiot ja saarijärvisen Helinä Savosen virkatut muotokuvapäät.
Näyttelyn 17 taiteilijasta neljä on miehiä: tanskalainen ja kolme suomalaista – läsnä siis mutta eivät hallitsevina. Haverin mukaan tällä haluttiin rohkaista miesten vapaata tekstiilikäsityötaidetta.
ITE käsillä -näyttelyyn tulijaa tervehtii espoolaisen Johanna Sepän teos Vapaavirkkaajattaren valtaistuin. Hahmon pää on suden ja sen jalkojen juuressa on sarvikuono – häiriköt ja uhanalaiset.
Tilkkutaiteen Grand Old Ladyna tunnettu oululainen käsityönopettaja Vuokko Isaksson on myös vapaan ilmaisun pioneeri.
– Sain 1970-luvulla potkut, kun kehotin käsityöharrastajia luopumaan ohjeista, Isaksson kertoo.
– Jonkun kai se oli sitä umpihankeakin kuljettava, jotta syntyi polku, joka laajeni maantieksi ja siksi valtaväyläksi, jota se nyt on.
Isaksson on puhunut julkisuudessa paljon naisen tekemän käsityön näkymättömyydestä: se on ollut suorittamista hyödyn tähden siinä missä miesten käsityöt on nostettu arvokkaiksi objekteiksi.
Naisten käsityöt on myös nähty terapian välineiksi, Isaksson muistuttaa.
– Tässäkin näyttelyssä on mukana töitä, joilla on ollut terapeuttinen merkitys. Sitäkin tämä on, mutta myös muuta!
Näyttely ei yllätä Isakssonia.
– Olen koko ikäni tehnyt luovaa työtä naisten kanssa. Tämä on luonnollista jatkumoa sille tilkkutaiteen aallolle, joka 1980-luvulla rantautui Suomeen, aiheesta väitöskirjatutkimusta tekevä Isaksson toteaa.
– Sen sijaan tämä ilahduttaa kovin: julkiset tilat ovat nyt avoimia tälle taiteenalalle. Naisen elämä tulee täällä näkyväksi.
fakta
ITE käsillä -näyttelyssä on läsnä käsityötekniikoiden runsaus: vapaavirkkausta, massiivineuletta, villikirjontaa, huovutusta, kanavatöitä, applikaatioita, kierrätystekstiilikoosteita, romunveistoa ja keramiikkaa.Näyttely on osa Maaseudun Sivistysliiton toteuttamaa ITE-käsityöhanketta, jota tukee Kordelinin säätiö.Hanke pyrkii innostamaan käsityötekniikoiden rohkeaan, luovaan ja taiteelliseen käyttöön itseilmaisun välineenä.
Oulun-näyttely perustuu Kokkolassa sijaitsevan ITE-museon kokoelmaan, jota täydennetty lainoilla muun muassa Kellokosken sairaalamuseosta, Kettuki-kokoelmasta sekä taiteilijoilta ja yksityishenkilöiltä. Mukana on myös kahden norjalaisen ja yhden tanskalaisen ITE-taiteilijan töitä.
Ainolanpolku 1, 16.3.–27.8.2017
ti–pe 9–16, la–su 10–17.
varhain kartoittaneen
valokuvaajan Veli Granön määritelmästä
”itse tehty elämä”.
tulijaa. Vapaavirkkaajattaren
sudenhahmo ja sen jalkojen juuressa oleva sarvikuono – uhanalaiset ja häiriköiksi koetut – herättävät ajatuksia niin vapaan ilmaisun
tekijöistä kuin naisen asemasta ITE-taiteen kentässä. Tanskalaisen Kenneth Rasmussenin massiivineule täyttää yhden nurkan. ”Virkattuja ja neulottuja muovipusseja”, tunnistaa vapaan käsityön pioneeri Vuokko Isaksson. Taustalla Ullakaisa Kaarlelan kirjontatöitä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Lennu-koirineen oli kalajokisen Elisa Kärjän ensimmäinen huovutettu näköisnukke.
Artikkelin lähde Kaleva 16.03.2017.