Kulttuurin taikapölyä

Oulun kaupungin tapahtumapalvelut muutti Tapahtumataloon.

– Työn kannalta isoimpia palkintoja on, kun näen ihmisten viihtyvän, nuori tuottaja Janita Jämsén sanoo.

Eeva Kauppinen

Oulun kaupungin Tapahtumapalvelut on vasta muuttanut Byströmin kortteliin Oulun keskustassa. Uusi toimitila sai nimen Tapahtumatalo.

Mitä Tapahtumatalossa oikein tapahtuu?

– Mehän tuotetaan Oulun kaupungin omia tuotantoja, joita ovat itsenäisyys- ja veteraanipäivät, merelliset tapahtumat, Lumo Light Festival Oulu ja Oulun Päivät. Lisäksi vastaamme yleisesti tapahtumien ja kaupunkikulttuurin kehittämisestä Oulussa, vastaa tuottaja Janita Jämsén.

– Tämä vuosi on poikkeus, Suomi 100 -juhlavuosi, jota minä itse tuotan. Teen hommia sen tiimoilta kokopäiväisesti tämän vuoden.

Oulun kaupungin tapahtumapalvelut toimii sivistys- ja kulttuuritoimen alla.

25-vuotias Janita Jämsén aloitti Oulun kaupungin Tietomaassa työharjoittelijana jo keväällä 2009 osana opintojaan. Vuodenvaihteessa 2017 hän sai vakinaisen työpaikan tuottajana.

Tapahtumatalossa työskentelevät tapahtumapäällikkö Samu Forsblomin ja Janita Jämsénin ohella tapahtumakoordinaattori Vesa Pynttäri ja tuottaja Jarkko Halunen. Saman katon alta löytyvät myös tapahtumien hubin parissa työskentelevät projektikoordinaattori Henri Turunen ja projektipäällikkö Taina Ronkainen

– Työnämme on elämysten luonti. Isoimpia palkintoja on, kun näen ihmisten viihtyvän. Tai kun kuulen hyvää palautetta. Siinä syy, miksi me tehdään näitä juttuja.

Tiimi antaa myös tapahtumaneuvontaa ja pitää netissä yllä tapahtumajärjestäjän opasta: ouka.fi/tapahtumaopas.

– Se oli itse asiassa ensimmäinen projektini tapahtumapalveluissa, Jämsén mainitsee.

Tuottajan ammattia ei tainnut ainakaan kunnissa vielä ollakaan, kun Jämsén jo ammattikouluaikanaan kiinnostui tapahtumista.

– En vielä silloin tajunnut, että se on ammatti. Enkä sitä, että siitä tulevaisuudessa tulisi oma ammatti.

Tanssia harrastanut Janita Jämsén löysi kutsumuksensa Oulun Katutanssit -tapahtumassa.

– Tuottajana toiminut opettaja ja katutanssija Paula Puumalainen otti minut ensimmäisen tapahtuman juoksutytöksi. Hoidin juoksevia asioita ja sain koko ajan katsoa vierestä, mitä tuottaja teki käytännössä. Budjetti, ohjelma ja aikataulut alkoivat jo silloin kiinnostaa.

Alan töihin Jämsén pääsi kiinni Oulun seudun ammattiopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun opintojen aikana.

– OSAOn viimeisen harjoitteluni tein kokous- ja kongressipuolella sekä matkailuneuvonnassa. Siitä harjoittelusta asti olen istunut tässä. Matkailu, tapahtumat, kokoukset – kaikki ovat loppujen lopuksi samaa. Se on vaan hyvä, että olen nähnyt eri osa-alueita tässä kaupungissa.

Janita Jämséniä on lykästänyt. Hän on hieno esimerkki nopeasta työllistymisestä jo nuorena.

– Tottakai olen tehnyt paljon töitä, että olen saanut jatkaa. Olen myös ollut oikeassa paikassa oi-
keaan aikaan, kun on ollut osaajan tarvetta. Sitä myötä olen edennyt täällä, Jämsén kertoo.

– Harjoittelut eri kouluasteilla ovat yllättävänkin tärkeitä jatkossa kontaktien ja mahdollisten suosittelujen kannalta. Sitä ei saata siinä vaiheessa hoksata.

Harjoittelujen edesauttavat verkostoitumista.

– Verkostoituminen on paljon itsestä kiinni. Sitä pitää oikeasti työstää. Pitää muistaa esimerkiksi esitellä itsensä aina kun mahdollista.

Onko Oulussa kyllin tapahtumia?

– Täällä on todella paljon tapahtumia. Erilaisia tapahtumia. Suurtapahtumat ovat tulossa Ouluun. Kuusisaaren tapahtumapuiston avajaiset ovat ensi kesänä elokuussa. Siitä on hyvä ponnistaa.

– Suomi 100 vuotta -juhlavaltuustossa pääsin keskustelemaan lu-
kioikäisten kanssa. Yllättävän moni nuori haluaisi itse tuottaa tapahtumia. Toivoisin pystyväni vastaamaan nuorten toiveeseen.

Tapahtumatalossa (Hallituskatu 5.A, sisäpiha) on avoimet ovet tänään torsatina kello 14–17.

FAKTA

Janita Jämsén

Tuottaja Syntynyt Oulussa 1991. Asuu Oulussa.

Koulutus Medianomi, viestinnän tutkinto-ohjelma, Oamk 2016. Matkailualan perustutkinto ja ylioppilas, OSAO 2010.

Työkokemus Oulun kaupunki: tuottaja tapahtumapalvelut 1.1.2017 alkaen, tapahtumasihteeri 2011–16, kongressiavustaja 2010–11. Työharjoittelu, Tietomaa 2009. Oulun Katutanssit, tuotantoavustaja 2007–16.

Harrastukset Tanssi, kuntosali ja kädentaidot.

Oulun kaupungin tapahtumapalvelut muutti Tapahtumataloon Hallituskatu 5:n sisäpihan puolelle. Vuodenvaihteessa vakinaistetun tuottajan Janita Jämsénin työllistää nyt Suomi 100 -juhlavuosi. Kulttuuritalo Valveen kanssa samassa korttelissa sijaitseva pieni puurakennus on nimeltään Byströmin Nappi. Nyt siitä tuli Tapahtumatalo.

Kuka muistaa Byströmin Napin?

Eeva Kauppinen

Kulttuuritalo Valveen kanssa samassa korttelissa sijaitsevat Byströmin talot: kivirakennus Aleksanterinkadulla, päärakennus Ojakadulla ja sivurakennus Hallituskadulla.

Oulun kaupungin tapahtumapalvelut on juuri muuttanut
Byströmin sivurakennukseen sisäpihan puolelle. Pieni puutalo tunnettiin ennen vanhaan Byströmin Nappina. Siitä myös Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi otti aikoinaan nimensä.

Niin sanotut Byströmin talot rakennutti tervaporvari, merikapteeni Otto Ravander. Uusrenessanssia edustavat rakennukset on pystytetty heti 1882 palon jälkeen vuosina 1883–1884. Talot on suunnitellut arkkitehti Hugo Neumann.

– Tämä oli oikein mukava piha. Oli kaikenlaista elämää, konsuli Ali Byström muisteli 84-vuotiaana entisen kotitalonsa portailla 2005.

Alin isä oli konsuli Wiljo Byström, joka osti talot Otto Ravaderin leskeltä Mimmiltä maaliskuussa 1927. Sisäpiha kivettiin mukulakivillä 1930.

– Pihapiirin nurkasta löytyivät hevosen ajopelit ja perältä navetta ja talli. Tallissa oli vanha hevonen nimeltään Lahja. Mimmi Ravanderilla oli renki Kalle, jonka perässä kuljin pikkupoikana, Ali kertoi.

Kalle ajoi Lahjan kanssa pihaan, riisui ja vei hevosen talliin. Rakennuksessa oli mukulakivetty pitkä käytävä. Hevonen lönkytteli kiviä pitkin, kaviot kilkattivat kopin kopin, mikä oli mahdottoman mieluisaa Ali-pojalle. Pihapiirissä toimi Ali Byströmin mukaan myös ruotsalainen kansakoulu.

Talon viimeinen asukas oli Alin äiti, konsulinna Laura Byström. Byströmin rakennukset ovat olleet Oulun kaupungin käytössä vuodesta 1971.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 16.03.2017.