Poliittinen aktiivisuus vei lääkärin kansanedustajaksi
Maanviljelijäperheen Emil-isän tavoitteena oli kouluttaa kaikki yhdeksän lasta ylioppilaiksi. Tämä toteutuikin kaikkien muiden lasten kohdalla paitsi vanhimman tyttären, joka vammautui pysyvästi lapsena olleen vakavan sairauden seurauksena.
Hyväoppisesta sisarussarjasta isänsä toiveen mukaisesti kaikki viisi poikaa opiskelivat lääkäriksi. Yksi tytöistä jäi jatkamaan tilaa.
Kodin perintönä Räsänen omaksui vasemmistolaisen aatteen, rauhan aatteen ja liikunnallisen elämäntavan. Hän teki uran sekä poliitikkona että lääkärinä.
Räsänen kirjoitti ylioppilaaksi Suonenjoen lukiosta 1954 ja lähti Turkuun opiskelemaan kahden isoveljensä jalanjäljissä. Puolisonsa Mailin hän tapasi ystävänsä välityksellä Muhoksella ja he avioituivat 1958. Neljästä lapsesta kaksi vanhinta syntyi jo opiskeluaikana Turussa.
Räsänen valmistui lääkäriksi 1963 ja työskenteli Hailuodon, Kempeleen ja Oulunsalon kunnanlääkärinä. Uran alkuvuosilta mieleenpainuvimpia ja eksoottisimpia elämyksiä olivat työskentely Maailman nuorisofestivaalien lääkärinä Helsingissä 1962 ja lentokoneella tehdyt virantoimitusmatkat kelirikkoaikana Hailuotoon.
Räsänen oli poliittisesti aktiivinen nuoresta saakka, ja hänet valittiin jo 30-vuotiaana SKDL:n kansanedustajaksi historiallisissa vuoden 1966 vaaleissa, jolloin eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö ja maahan syntyi kansanrintamahallitus.
Eduskunnassa hän oli vaikuttamassa kansanterveyslain muotoutumiseen ja säätämiseen siinä muodossa kun laki astui voimaan aprillipäivänä 1972. Presidentin valitsijamiehenä hän oli 1968 ja 1978 vaaleissa. Kansanedustajan ura jatkui vuoteen 1979, minkä jälkeen Räsänen palasi yleislääkäriksi.
Erityisesti hän profiloitui akupunktiolääkärinä, minkä alan maassamme harvalukuisten pioneerien joukkoon hän kuului. Eläkkeelle hän siirtyi 1990, mutta seurasi sen jälkeenkin lääketieteen ja poliittisen tilanteen kehitystä ja kirjoitti säännöllisesti paikallisen valtalehden yleisönosastoon useimmiten akupunktiota käsitteleviä kirjoituksia.
Räsänen harrasti liikuntaa sekä aktiivisesti että katsojana ja oli myös ansioitunut runonlausuja elämänsä loppuun saakka.
Pauli Räsänen sai tietää parantumattomasta sairaudestaan keväällä 2016. Hän suhtautui tulevaan tyynesti ja koki saaneensa elää hyvän ja vaiherikkaan elämän.
Häntä jäivät muistamaan ja kaipaamaan lähiomaisten, muiden sukulaisten ja ystävien lisäksi epäilemättä melkoinen joukko entisiä kiitollisia potilaita.
Artikkelin lähde Kaleva 19.03.2017.