Mylly toimii taitajien voimin
Taitomylly esittelee yli-iiläisten käsityöläisten ja taiteilijoiden aikaansaannoksia sekä tarjoaa tiloja kursseille ja keskustelu-
tilaisuuksille.
Riitta Taulavuori, tekstit
Matti Räty, kuvatPunaisen puutalon ulkoseinälle kiinnitetty kyltit kertovat paikan olevan Isoäidin kotipaja ja Hyvän Olon Mylly.
Sisälle astuvaa tervehtivät taidenäyttelyn ripustuspuuhista kielivä vasaran pauke, koriste-esineistä, korteista, käsitöistä ja ompelutarvikkeista täyttyneet telineet, puolenkymmenen naisen suusta pulppuava puhe sekä vieraat innostuneesti vastaanottava kääpiökokoinen pajakoira, venäjäntoy Ida.
– Saatiin tänne Taitomyllyyn juuri yksi taiteilija lisää! Ja ihan justiinsa tässä kävi yksi ohikulkumatkalla ollut ihminen Oulusta. Hän oli huomannut paikan ja päätti pistäytyä katsomassa, voisiko tänne tulla pitämään eteerisen öljyn kursseja. Näin me nappaamme näitä! Arja Huhtanen riemuitsee.
– No, ollaanhan tässä tietysti kaikki oululaisia, hän korjaa hetken päästä.
Totta tosiaan. Yli-Iissä on helppo unohtaa olevansa Oulun ”kaupunginosassa”, vaikka sellainen Yli-Iistä tuli kuntaliitoksen jälkeen neljä vuotta sitten. Yli-Iin keskustaajamasta on kantakaupungin keskustaan matkaa reippaat 50 kilometriä. Henkilöautolla sen hurauttaa sentään alle tunnissa.
Silti täällä saattaa viritä helposti tunne, että kauempana kaupungista ei voisi olla.
Jutuntekoajankohtana talvilomaviikolla kaupungin palvelut ovat tavallistakin tiukemmassa. Paikallisbussi ei liikennöi ensinkään, kirjasto pitää ovensa visusti kiinni ja suljettuina ovat sekä lääkärin että sairaanhoitajan vastaanotot.
Punaisessa puurakennuksessa sitä vastoin riittää tohinaa.
Taitomyllyn rakennuksessa on aikojen kuluessa ehditty harjoittaa ainakin rauta- ja maatalouskauppaa sekä pitää kahvilaa ja polttoainejakeluasemaa. Oman lisänsä liiketoimintoihin on tuonut samalla tontilla sijaitseva sähkökäyttöinen mylly, joka on otettu käyttöön alun perin 1950-luvulla.
Mylly on toimintakuntoinen edelleen, mitä nyt vaatii pientä putsausta ja fiksausta, kertovat kiinteistönomistajat Mika Ruohonen ja Ismo Riekki. He toimivat mylläreinä muun yritystoiminnan ohessa parinkymmenen vuoden ajan 2000-luvun alkuun asti.
– Etupäässä myllyssä jauhettiin ohraa ja ruista. Parhaimmillaan asiakkaita kävi Ranuaa, Pudasjärveä ja Kuusamoa myöten – ja yksi kaveri kävi Loimaalta saakka, Ruohonen muistelee.
Maatalouden muutosten myötä viljan jauhaminen väheni, kunnes se kävi lopulta kannattamattomaksi. Muustakin yritystoiminnastaan kaksikko päätti luopua siinä vaiheessa, kun paikkakunnalle tuli ABC-asema. Tämän jälkeen kaksikko on vuokrannut myymälärakennusta milloin kenellekin.
– Olisihan siinä loistavat tilat tehdä vaikka mitä. Pienellä paikkakunnalla tahtoo vain olla aika heikkoa tuo yrittäminen, Riekki tuumaa.
Artesaani Anna-Maija Virtasen keramiikka-, koru- ja lahjapaja muutti Taitomyllyn yläkertaan noin vuosi sitten. Vähän myöhemmin joukko paikallisia käsityöläisiä ja harrastajataiteilijoita päätti kokeilla alakerran tilan vuokraamista myyjäisiä varten.
Joulumyyjäisten jälkeen kädentaitajien mieliin jäi kytemään ajatus, kannattaisiko tilaa hyödyntää muutenkin – huokeilla kustannuksillakin kun sen saisi. Tuumasta toimeen tartuttiin viime kuussa.
– Porukallamme on ollut toistakymmentä vuotta haaveena paikka, minne saisi esille omia töitään. Tämä on nyt sellainen, ja samalla pop up -myymälä, Arja Huhtanen sanoo.
Tähän mennessä Taitomyllyssä on ehditty järjestää keramiikka- ja huovutuskursseja sekä kokoontua runopiiriin. Myös ompelu- ja korjauspalvelua on saatavilla, lisäksi voi tilata leivonnaisia vaikkapa perhejuhliin. Uusi aluevaltaus on kuntavaalien keskustelutilaisuudet: kolme puoluetta on jo sopinut omista tilaisuuksistaan, ja ovet pidetään avoinna myös muille.
– Taitomylly voisi toimia myös esimerkiksi lapsiparkkina. Ja miksei asukastupanakin, jollaista Yli-Iissä ei nyt edes ole. Lisäksi se voisi työllistää nuoria vaikkapa myymään kahvia ja pullaa, Huhtanen jatkaa ideointia.
Näiden ideoiden toteutuminen tosin vaatisi yhdistysten mukaan saamista. Huhtasen mukaan niitäkin etsitään, samoin kuin uusia vapaaehtoisia kädentaitajia. Toistaiseksi Taitomylly pyörii täysin vapaaehtoisvoimin.
koru- ja lahjapaja muutti Taitomyllyn yläkertaan noin vuosi
sitten. Taitomylly
toimii nykyään hänen ja useiden muidenkin paikallisten kädentaitajien ja taiteilijoiden
töiden esittely- ja myyntitilana, kertoo Arja Huhtanen (oik.). Pajakoira Ida viihtyy sekin Taitomyllyssä.
Yli-Iissä asukastuvan kokoinen aukko
– Kyllä Yli-Iin alue ansaitsisi asukastupa- tai senkaltaista asukkaiden olohuonetoimintaa, myöntää Oulun kaupungin yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka.Hänen mukaansa asiasta on käyty yli-iiläisten kanssa keskusteluita vuonna 2013 tapahtuneen kuntaliitoksen aikoihin ja myös tämän jälkeen. Mihinkään tulokseen keskustelut eivät ole johtaneet.
– Ei ole löydetty sellaista kumppanuutta, mitä asukastupatoiminnan pyörittäminen tänä päivänä vaatii.
Asukastuvan hallinnoijaksi tarvitaan asukas- tai muu yhdistys, joka tekee asiasta sopimuksen Oulun kaupungin kanssa. Laukan mukaan kyseeseen voisi tulla useammankin yhdistyksen kombinaatio.
Kaupungilla on lisäksi linjaus, että sen alaiset toiminnat sijoitetaan kaupungin omistamiin tiloihin.
– Luontevia yhteiskäyttötiloja voisivat olla Yli-Iissä esimerkiksi kirjasto tai hyvinvointipiste, jossa sijaitsee myös Oulu10-palvelupiste.
– Ei tämäkään ole kynnyskysymys, jos kumppanuus löytyy. Jos sieltä otetaan yhteyttä, keskustelen mielelläni asiasta, Laukka lupaa.
Asukastupaa hallinnoivan yhdistyksen tulee järjestää asukastuvalla viriketoimintaa, tapahtumia sekä arjen hyvinvointia tukevia palveluja alueen asukkaille.
Kaupunki tukee asukastupien toimintaa maksamalla niiden tilavuokrat ja tiloihin liittyvät kulut sekä kahden asukaskäyttöön tarkoitetun tietokoneen kulut. Lisäksi se maksaa asukastupaa hallinnoivalle yhdistykselle toiminta-avustuksen.
Asukastupia Oulussa on yksitoista. Liitoskuntien alueella asukastupa on Ylikiimingissä ja Kellossa. Oulunsalossa on yhteisötalo.
Artikkelin lähde Kaleva 15.03.2017.