Musiikkineuvos johti lukuisia kuoroja ja oopperoita
Kropsun kotitalo – Herralan talo – sijaitsee Kiiminkijoen suistoalueella Haukiputaan kirkon vieressä. Sieltä ovat peräisin Kropsun elämän tärkeät tekijät: koti, meri ja kirkkomusiikki. Luotsi-isänsä mukana liikkuneelle Einarille muodostui jo lapsena läheinen suhde mereen.
Haukiputaan kirkko tarjosi puolestaan musiikillisesti lahjakkaalla pojalle tilaisuuden lähteä nuorena kirkkomuusikon uralle. Niinpä Kropsu hoiti jo 14-vuotiaana yksin musiikin kotikirkkonsa jumalanpalveluksessa.
Kropsu aloitti 1946 opintonsa Helsingin kirkkomusiikkiopistossa. Hän valmistui kanttori-urkuriksi 1949.
Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Nilsiän seurakunnassa. Siellä Kropsu piti ensikonserttinsa 20-vuotispäivänään 19.3.1950 esiintyen konsertissa laulajana, urkurina ja johtaen lisäksi Nilsiän seurakunnan kirkkokuoroa. Tästä alkoi varsinaisesti Kropsun monipuolinen ura konsertoivana taiteilijana, kapellimestarina, kuoronjohtajana, konservatorion opettajana ja vararehtorina sekä säveltäjänä.
1958 Kropsu siirtyi Kemin työväenopiston musiikinopettajan tehtävästä opiskelemaan Sibelius-Akatemian kapellimestarilinjalle Jussi Jalaksen johdolla.
Opiskelun ohella hän toimi Suomen kansallisoopperan kuoronjohtajana 1958–60 yhteistyössä oppi-isänsä Jussi Jalaksen kanssa. Vuonna 1960 Einari Kropsu suoritti kapellimestarin tutkinnon saaden samalla musiikinjohtajan arvonimen.
Einari Kropsun merkittävä työ Keski-Suomen musiikkielämän toimijana alkoi syksyllä 1960, kun hän aloitti työnsä Keski-Suomen Konservatoriossa, missä hän toimi kapellimestarina, vararehtorina ja säveltapailun yliopettajana vuoteen 1990. Samaan aikaan hän johti useita kuoroja.
Pitkäaikaisin yhteistyö Einarilla oli Mieskuoro Sirkkojen kanssa. Sirkkojen kanssa hän teki 25 vuotta jatkuneen johtajakautensa aikana muun muassa yksitoista konserttimatkaa ulkomaille. Eksoottisin niistä oli esiintyminen 1983 ensimmäisenä länsimaisena mieskuorona Kiinan kansantasavallassa.
Kropsu oli ahkera ja taitava oopperoiden harjoittaja, korrepetiittori, kuoromestari ja kapellimestari. Jyväskylässä esitettiin Kropsun johdolla toistakymmentä täysimittaista oopperaa.
Myös Kropsun laaja sävellystyö ansaitsee maininnan.
Kropsu on palkittu elämäntyöstään lukuisilla eri kuorojen ja Sulasolin kunniamerkeillä ja standaareilla. Musiikkineuvoksen arvon hän sai vuonna 1980.
Einari Kropsua jäivät kaipaamaan Kaarina-vaimo sekä pojat; Eero perheineen ja isänsä jalanjälkiä seuraava Saksassa oopperakapellimestarina toimiva Kari. Heidän lisäkseen Einaria kaipaavat laaja sukulaisten sekä ystävien joukko.
Artikkelin lähde Kaleva 19.03.2017.