Kiinteä tieyhteys helpottaisi arkea

Hailuodon pengertie nytkähti eteenpäin, kun sitä koskevat valitukset hylättiin.

Kiinteä yhteys sujuvoittaisi liikkumista. Pelkona on omaleimaisuuden katoaminen.

Daniel Wallenius, teksti
Matti Räty, kuvat

Hailuoto

Talvenystävän mielestä hiihtolomakeli on parhaimmillaan, kun pakkasta on kymmenkunta astetta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.

Hailuodon ja mantereen välisellä retkiluisteluradalla heitä on paljon. Innokkaita ulkoilijoita ehtii laskea väylältä toistasataa kahdentoista minuutin aikana. Niin kauan kestää matka saareen jäätietä pitkin.

Silloin kun jäätietä ei ole, matkaan kuluu 18 minuuttia kauemmin, jos onnistuu lähtemään kotoa tismalleen oikeaan aikaan. Kesäaikaan Oulusta Marjaniemeen matkustaa lähes yhtä kauan kuin Oulusta Haaparantaan.

Matkan lyheneminen on kuitenkin ottanut askeleen eteenpäin. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset kiinteän tieyhteyden mahdollistavasta kaavasta viime viikolla. Jos jatkovalituksia ei tule, Hailuotoon voisi päästä tietä pitkin jo vuonna 2021.

Kaunis sää on houkutellut oululaiset Jouni ja Merja Aikion Marjaniemeen. Jo 30 vuoden ajan he ovat käyneet useita kertoja vuodessa Hailuodossa.

Mahdollisen kiinteän tieyhteyden tulo saa heidät mietteliäiksi. Tie saisi vierailemaan saaressa vielä useammin, ja he uskovat sen helpottavan paikallisten elämää ja parantavan turvallisuutta. Matkailulle tieyhteys olisi mahdollisuus.

Mutta se voi sitten olla toinen juttu, mitä saarelaiset siitä tykkäävät, Jouni Aikio pohtii.

”Aivan sama”, seitsemän vuotta Hailuodossa asunut Maija-Liisa Sainila sanoo.

– Lautalla kulkeminen on tullut tutuksi, ja se on aika väsyttävää. Jos olisi tällä sekunnilla pakko valita, niin kiinteä yhteys, hän pohtii.

Tiina Sainila puolestaan huolehtii saaren omaleimaisuuden katoamisesta, jos tieyhteys tulee.

– Enää ei ole hirveästi saaria, joihin pääsee ainoastaan lautalla. Mutta vaikka tänne rakennettaisiin tie, niin en kyllä silti jaksa uskoa matkailijaryntäykseen tai siihen, että tänne tulisi kerrostaloja. On tämä silti niin kaukana Oulusta, hän jatkaa.

Äiti ja tytär ovat sitä mieltä, että lautassa ja tieyhteydessä on kummassakin hyviä ja huonoja puolia: asia ei missään tapauksessa ole mustavalkoinen.

– Osa saaren asukkaista puolustaa tietä voimakkaasti, osa puolestaan vastustaa voimakkaasti, Tiina Sainila sanoo.

Kunnanjohtaja Tero Karinen sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että tieyhteys on ottanut jälleen askeleen eteenpäin.

– Lapsiperheille ja työssäkäyville ihmisille matka on raskas. Julkisen liikenteen käyttö on mahdotonta ja työpäivistä tulee pitkiä, Karinen sanoo.

Kunnansihteeri Maarit Parrila sanoo, että olennaisin ongelma ei ole 25 minuutin lauttamatka, vaan se, että kaikki liikkuminen on sovitettava sen aikatauluun.

– Kun kävin mantereella töissä, päivästä tuli vähintään 11 tunnin mittainen. Moni on lujilla ja miettii, että jaksaako tätä vai muuttaako pois, hän sanoo.

Karinen ja Parrila sanovat, että Hailuoto tuskin kokee suuria muutoksia, jos tieyhteys tulee.

– Ei tästä mitään teollisuuspaikkakuntaa tule. Ja he, jotka haluavat asua tiiviisti, viihtyvät varmaan paremmin mantereen puolella, Karinen toteaa.

Myös matkailun kehittymisen suhteen kaksikko on varovaisen toiveikas. Mahdollisuuksia kyllä on, mutta luonnonkauneuden muuttaminen euroiksi ei tapahdu sormia napsauttamalla. Hyvä esimerkki tästä on retkiluistelurata: vaikka väkeä riittää, ei euroja juuri kilise kassaan.

Karinen sanoo, että Hailuodolla on vahva identiteetti ja halu pysyä itsenäisenä kuntana. Itsenäisyys on varmin tae omaleimaisuuden ja eksotiikan säilymiselle.

– Mutta mitä ihmeen eksotiikkaa se on, että istuu lautalla aamukuudelta 30 asteen pakkasessa autossa palelemassa matkalla töihin, Karinen kysyy.

Artikkelin lähde Kaleva 10.03.2017.