Historian kätköistä löytynyt ooppera

Ooppera

Oulun musiikkijuhlat. Atlantiksen keisari. Oulu Sinfonia. Kapellimestari Jaakko Kuusisto. Sävellys Viktor Ullmann. Libretto Peter Kien. Ohjaus Pertti Sveholm. Valosuunnittelu Timo Alhanen. Rooleissa Joonas Asikainen (Keisari). Juha Hostikka (Kovaääninen). Jussi Merikanto (Kuolema). Jussi Salonen (Harlekiini, Sotilas). Anu Hostikka (Bubikopf). Päivi Nisula (Rumpali). Oulussa Madetojan salissa 23.3.

Viktor Ullmannin oopperan Atlantiksen keisari syntyhistoria on kieltämättä traaginen ja kiehtova. Teos on sävelletty Theresienstadtin ghetossa, jota natsit käyttivät propagandaansa todistaakseen juutalaisten elävän vallan hyvissä oloissa. Sieltä säveltäjä siirrettiin Auschwitzin keskitysleirille, jossa hänet jo kaksi päivää saapumisen jälkeen kaasutettiin.

Gheton kirjastonhoitajana toiminut Emil Utitz pelasti teoksen nuotit Theresienstadtista. Vuonna 1975 olleen kantaesityksen jälkeen oopperaa on esitetty siellä täällä, mutta huomiota Atlantiksen keisari on saanut enemmän holokaustin muistomerkkinä kuin musiikkinsa takia.

Madetojan salissa torstaina nähdyn ja kuullun perusteella kaikki historialliset löydöt eivät tosiaankaan ole aarteita.

Koska varsinkin lauletusta saksan kielestä oli lähes mahdotonta saada mitään selvää, olisi teoksen yhtä hyvin voinut esittää takaperin lauletulla klingonilla.

Oman muurinsa musiikin ja yleisön väliin rakensi tarinan seuraamisen vaikeus, sillä tekstiä ei heijastettu salissa mihinkään eikä librettoa pimeässä pystynyt käsiohjelmasta lukemaankaan. Koska varsinkin lauletusta saksan kielestä oli lähes mahdotonta saada mitään selvää, olisi teoksen yhtä hyvin voinut esittää takaperin lauletulla klingonilla.

Ullmannin musiikki puolestaan seikkailee lähes Pierrot Lunairen kaltaisesta ekspressionismista kabareetunnelmiin löytämättä kuitenkaan mitään selkeää linjaa.

Kabareen maailmassa jäädään kauas Kurt Weillin satiirisista tyylilainoista ja toisessa ääripäässä taas tavoittamatta jää Wienin toisen koulukunnan musiikin äärimmäinen emotionaalinen latautuneisuus.

Oopperan lavastus oli minimaalinen ja lavatoiminta lähinnä pelkistettyä siirtyilyä. Visuaalisesti mieleenpainuvimmiksi elementeiksi nousivatkin Timo Alhasen valosuunnittelu ja taustakankaalle heijastetut videoprojektiot.

Jaakko Kuusiston johtama Oulu Sinfonia ja nimekäs solistikaarti toteuttivat tehtävänsä ammattilaisten varmuudella ja huolellisuudella.

Paikalle saapuneen korkeintaan sadan kuulijan vaimean kohteliaat loppuaplodit kuitenkin todistivat omalta osaltaan, että tulee niitä huteja musiikkijuhlienkin ohjelmistosuunnittelussa.

Hannu Hirvelä

Artikkelin lähde Kaleva 25.03.2017.