Data pysyy päässä

Yrjö Kelhällä on luonnonlahja. Hän muistaa hetket, numerot ja tilastot.

60 vuotta

Jouko Vuorjoki

Joillekin se on helppoa. Päähän tarttuvat pysyvästi niin numerot kuin tilastot.

Juha Väätäinen juoksi Oulun Kalevan kisoissa 1971 10 000 metrin Suomen mestariksi ajalla 28.12,8 ja vähän myöhemmin EM-kisoissa kultaan tasan 20 sekuntia paremmalla ajalla 27.52,8, Yrjö Kelhä herkuttelee.

Kelhä oli 14-vuotiaana 1971 yleisurheilun EM-kisoissa Helsingissä paikalla todistamassa Julma-Juhan huikeaa menestystarinaa. Etukaarre, toinen rivi käytävän vieressä. Hänen vieressään istui oma isä Eero.

Eero Kelhä oli yksi heistä, jotka juoksun jälkeen ryntäsivät järjestysmiesten pontevasta estelyistä huolimatta kentälle ja heittivät Väätäisen lennokkaaseen kultatuoliin. Yrjö sentään pysyi katsomossa ja haukkoi onnellisena henkeään.

Kelhä sai veren perintönä rakkauden yleisurheiluun, sillä Eero Kelhä oli ONMKY:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Mutta ennen tiukkaa tunnesidettä yleisurheiluun Yrjö Kelhä ei saanut elää normaalia pikkupojan elämää.

– Minulla oli vakavia epileptisia kohtauksia, ja äitini kuskasi minua Helsingissä saakka hoidoissa, joita organisoi Arvo Ylppö. Hän pelasti henkeni. Vasta seitsemänvuotiaana sain luvan liikkua ja hikoilla, ja voi sitä liikunnan riemua, Kelhä muistaa.

Arkkiatri oli luontevan kiinnostunut potilaastaan senkin jälkeen, kun aktiivinen hoitosuhde oli päättynyt.

– Ylppö otti minuun yhteyttä, halusi tietää kuulumisia, ja tapasimme kaupunginteatterin kahviossa 1974. Olin silloin 17-vuotias. Se oli ikimuistoinen hetki.

Sitä ennen 1973 Kelhä muutti isänsä mukana Tornioon, josta tuli hänen toinen kotikaupunkinsa aina vuoteen 1986 saakka. Tai oikeastaan kolmas, sillä Kelhä lähti 1979 opiskelemaan Uumajaan, josta hän sai ekonomin paperit 1983.

– Uumaja oli siihen aikaan hyvin opiskeluvetoinen kaupunki, ja asukkaiden keski-ikä oli noin 35 vuotta. Siellä opin sujuvan ruotsin kielen taidon, ja myös englannin taito kehittyi niin, että sain lukon auki, ja minulla oli uskallusta käyttää kielitaitoa.

Suomen urheiluliitto nappasi Kelhän lopullisesti omakseen 2012, jolloin hänestä tuli pohjoisen alueen aluepäällikkö. Sitä ennen vuodesta 2005 SUL oli kannustanut ja kouluttanut häntä eri tuomarointitehtäviin. Milloin häntä on viety Qatariin, milloin Kiinaan, milloin Venäjälle, milloin minnekin.

– Olen saanut valtavasti uusia ystäviä, oppinut eri kulttuureja ja saanut avarrettua omaa maailmankatsomustani.

Kelhän erityisosaaminen on ITO eli International Technical Official, johon kompetenssia löytyy koko maailmassa vain 45 ihmiseltä.

– Se on tehtävä, jossa pitää tarkkailla kentällä toimivia tuomareita.

Yksi tunteikkaimmista tehtävistä tuli kohdalle viime kesänä Oulussa, missä Kelhä toimi Kalevan kisojen kilpailupäällikkönä.

– Kun kisat olivat ohi, ja kaikki oli mennyt täsmällisesti ja hyvin, tuli pirskatin hyvä tunne.

Koska Kelhä on nähnyt ja seuraa urheilua aitiopaikalta, on luonnollista, että liikkuminen on hänelle itselleenkin arjessa läsnä.

– Minulla on nivelrikko, mutta hiihdän ja kävelen paljon. Olisi tärkeää, että myös lapset ja nuoret saataisiin liikkumaan.

Yrjö Kelhä selvästi säteilee ja on onnellinen mies.

– Vaikka olen luonteeltani penkkiurheilija, nykyään mieluummin vietän vapaa-aikaa läheisteni kanssa, ja liikun heidän kanssaan. Toki sen verran katson televisiota, että olen kiinnostunut, miten Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen pärjäävät MM-Lahdessa.

Jotta numeroiden maailma tulisi vielä tutummaksi, Kelhä tietää täsmälleen hetken, jolloin hän syntyi tähän maailmaan.

– Se oli 2. maaliskuuta 1957 kello 14.45. Ja viikonpäivä oli lauantai.

FAKTA

Yrjö Kelhä

Syntynyt 2. maaliskuuta 1957
Oulussa.

Ylioppilaaksi Putaan lukiosta Torniossa, 1976. Yo-merkonomi Tornionlaakson kauppaoppilaitos, 1979. Ekonomi Umeå Universitet, 1983.

1. joulukuuta 2012 alkaen Suomen urheiluliiton pohjoisen alueen aluepäällikkö. 1985 tulospalveluvastaava Torniossa pidetyissä SM-viesteissä. 1997 Oulussa pidettyjen moniotteluiden Euroopan cupin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Kalevan kisojen kilpailupäällikkö 2016.

2006 alkoi kansainvälinen yleisurheilun tuomaritoiminta. ATO (Area technical official Europe 2006–2009). ITO (International technical official 2010 alkaen), muun muassa Moskovan MM-kisoissa 2013 ja Helsingin EM-kisoissa 2012.

Harrastukset: liikunta, kulttuuri ja matkustelu.

Merkkipäivänään matkoilla.

Yrjö Kelhä on aktiivinen liikkuja. Etenkin kävely- ja hiihtolenkit ovat jatkuvasti arjessa läsnä. Taustalla siintää Raatin Stadion, jossa hän oli viime kesänä merkittävä toimija. Kelhä oli Oulussa pidettyjen Kalevan kisojen kilpailupäällikkö.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 02.03.2017.