Volvo pihassa oli merkki tyhjenevästä pohjoisesta
Laulu koti-ikävästä -näytelmän Göteborgia kutsuttiin Sallan suurimmaksi kyläksi 1970-luvulla.
Eniten Ruotsiin työn perässä lähdettiin Pohjois-Suomesta.
Pudasjärven pitkäaikainen, eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho muistelee, että yhtenä vuotena Pudasjärven tilastosta vedettiin viiva 1 500:n paikkakunnalta poismuuttaneen nimen päälle. Normaalisti Pudasjärveltä katosi väkeä muualle 300–500 henkeä vuodessa.
Ruotsin siirtolaisuuden kiivain vaihe pysähtyy kuvataiteilija Paavo Tolosen Kahden jääneet -maalaukseen, jota voi tutkia Pudasjärven kaupungintalon seinältä.
Teoksessa iäkäs pariskunta seisoo asutustilansa pihanmaalla ja katsoo lähtijöitä – joita ei kuvassa näy, mutta jotka voi siihen kuvitella. Vanhusten oma työntäyteinen elämä on hiljentynyt. Pieni navetta on notkolla jo maata päin.
Kehitysaluerealismia edustanut Paavo Tolonen syntyi 1936 Kemijärvellä ja asui Pudasjärvellä kuolemaansa 2006 saakka. Hän kuvasi etenkin 1970-luvulla katoavaa maaseudun elämänmuotoa, jonka laaja Pudasjärvi eli ja koki nopeasti.
Sodan jälkeen 1950-luvulla Suomen valtasi into raivata uutta maata yötä päivää. Korpeen, lähes aina suolle, kuokittiin ojat, kuivuneet maat linjoitettiin kilometrien viivasuorilla maanteillä ja maat jaettiin rintamamiesten, siirtolaisten tai muuten kasvavan väestön tarpeeseen. Suomeen syntyi 1945–1966 noin 29 000 uutta yli kahden hehtaarin viljelystilaa ja 15 000 pienempää noin kahden peltohehtaarin asuntoviljelystilaa.
Pudasjärvellä suoperäistä maata on 60 prosenttia pinta-alasta. Sinne nousi 16 asutusaluetta. Kunnan asukasluku oli enimmillään 1950- ja 1960-lukujen taitteessa yli 16 000. Nykyään Pudasjärvellä asuu runsaat 8 000 ihmistä. Pudasjärvellä syntynyt Paavo Pikkuaho tietää, että 1950-luvulla kunnassa oli rakenteilla yhtä aikaa 16 kyläkoulua. Enimmillään kouluja 1980-luvulle tultaessa oli noin 90.
Ruotsiin on muuttanut Suomesta 1945 lähtien yli puoli miljoonaa, noin 580 000 ihmistä. Ruotsin siirtolaisuus räjähti kasvuun 1960-luvun lopulla, kun nopeasti teollistunut Ruotsi ryhtyi värväämään työväkeä Suomesta.
Ruotsin suomalaisten lehti Tukholmalainen otsikoi syksyllä 1969: ”Orjakauppa kukoistaa Lapissa Herran vuonna 1969 – ruotsalaisagentit kiertävät kairassa pestaamassa isoja, terveitä miehiä.”
Huippuvuonna 1970 Ruotsiin muutti 42 000 suomalaista. Pahimpia muuttotappiokuntia olivat Salla, Kinnula, Pelkosenniemi, Ranua, Ullava, Haapajärvi, Kivijärvi, Posio, Ylitornio, Tervola, Kemijärvi, Lestijärvi, Kolari ja Pello.
Pienet asutustilat eivät tarjonneet enää mahdollisuuksia nuorisolle. Ankeus ja matala tulotaso työnsivät maailmalle. Vauras, korkean palkan ja elintason Ruotsi veti. Lisäksi työvoimatoimistosta sai helposti menolipun autolauttaan.
Metallialan palkkojen tiedettiin nousevan Ruotsissa vähintään 40 prosenttia korkeammaksi kuin Suomessa. Suomalaiset pääsivät Volvon autotehtaille tai kodinkoneita kokoamaan. Samaan aikaan moni teki toista työtä siivoojana tai metsätöissä. Maine rahahommista levisi ja mukaan värvättiin sukulaisia sekä naapureita.
Oulun kaupunginteatterin Laulu koti-ikävästä -näytelmässä isä ja poika palaavat Göteborgiin. Suomalaissiirtolaisten kaupunkiin, jota sanottiin 1970-luvulla Sallan suurimmaksi kyläksi.
Fakta
Sata vuotta eikä suotta -työnimellä kulkevaan teokseen kootaan nyt tietoja ja kuvia.
Muuttoliikkeen historia alkaa Amerikan siirtolaisuudesta 1900-luvun alussa. Sota-aikana pitäjään tuli jonkin verran evakoita. Lapsia laitettiin sotaa pakoon Ruotsiin. Pudasjärven asutusalueet rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla. Sitten väki lähti työn perässä Ruotsiin. Kirjaan tulee näkymiä myös nykyajan maahanmuutosta.
Kirjan yhteyshenkilö Hilkka Parkkisenniemi, sähköposti hipana51@gmail.com tai puhelin 0400 198 378.
Julkaisemme sunnuntaisin Ihmiset-osastolla tarinoita menneisyydestä.
Ota yhteyttä yhteisot@kaleva.fi, PL 170, 90401 Oulu tai 044 794 1300.
Ruotsin Volvoja ei ihan vielä näkynyt Pudasjärven keskustassa kesällä 1967, jolloin tämä kuva on otettu. Takana vasemmalla matkustajakoti-ruokala Osalana aloittanut hotelli-ravintola Kurenkoski. Keskellä Pudasjärven Osuuskauppa.
Artikkelin lähde Kaleva 13.03.2016.