Voittaminen tavoitteena – ja romaani myös

Oululainen Jukka Ahola on oivaltanut reseptin, joka auttaa
menestymään
novelli- ja runo-
kilpailuissa.

Avovaimo Essi Pulkkinenkin on todennut ohjeen toimivaksi.

Riitta Taulavuori

Miksi kirjailijuus määrittyy ”oikean” kustannussopimuksen ja kovakantisena julkaistun kirjan kautta, kun nykyään kenen tahansa on helppo julkaista omakustanteita sähköisestikin?

Mikä tekee ”oikean” kirjan julkaisemisesta ylipäätään niin hohdokasta?

Sitä paitsi: kirjoittajalle itselleen voi lyödä paremmin leiville se, että menestyy kirjoituskilpailuissa kuin se, että yrittää sinnitellä ei niin hirvittävän paljon myyvänä kirjailijana.

Näin pohdiskelee oululainen copywriter Jukka Ahola (s. 1986), joka on päässyt pokkaamaan itselleen palkintokuoren useammastakin novelli- ja runokilvasta.

Aholan aikaansaannos palkittiin viimeksi helmikuussa Martti Joenpolven novellikilpailun voittajana.

Merkittävistä valtakunnallisista mittelöistä hän on voittanut aiemmin J.H. Erkon novellikilpailun vuonna 2012 sekä sijoittunut toiseksi J.H. Erkon runokilpailussa viime vuonna.

Miehen CV:ssä on lueteltu myös kymmenkunta muuta tällä vuosikymmenellä tullutta palkintoa.

Kirjoituskilpailuihin Ahola on osallistunut poikasesta lähtien. Menestysreseptin hän oivalsi sen jälkeen, kun oli hävinnyt kilpailut kymmenen ensimmäistä vuotta.

Kolmen kohdan ohje kuuluu: Erotu joukosta. Ole uskottava. Tunne yleisösi.

– Kirjoitan ihan tosissani, mutta en liian vakavasti, Ahola lisää.

Blogia pitävä Ahola kirjoitti pian tuoreimman kilpailusijoituksensa jälkeen sivustollaan siitä, että luova kirjoittaminen ei ole välttämättä pelkkää luomisen tuskaa tai tunteenpaloa.

Hänelle itselleen se on tarkoin harkittua ja tavoitteellista toimintaa, jonka tuloksena syntyy tietylle kohdeyleisölle kirjoitettu ja ”melkeinpä markkinoinnillinen” tuotos.

– Tykkään kilpailla ja tykkään voittaa. Ja kirjoitan, koska haluan voittaa.

Ahola myöntää, että julkaistussa kirjassa on oma hohdokkuutensa, eli hänen ajatuksissaan kajastelee ajatus kirjoittaa myös ”se oikea romaani”.

Ensimmäisestä, kustantajilla jo kiertäneestä käsikirjoituksesta ei vielä sellaiseksi ollut.

– Olen miettinyt, voisiko romaanin kirjoittamiseen suhtautua samalla tavalla kuin lyhyempien kirjoituskilpailutekstien kirjoittamiseen. Kävisi lainaamassa kirjastosta kymmenen viime vuoden Finlandia-voittajat, lukisi ne läpi ja etsisi sieltä sen romaanikirjailijan kultaisen avaimen.

Aholan ideoima romaanin toteutussuunnitelma ei taida olla silkkaa huulenheittoa.

– Kun päätimme osallistua Joenpolven novellikilpailuun, kävimme hakemassa kirjastosta aiempien vuosien kilpailuista kootut antologiat ja tutkimme niitä, paljastaa Essi Pulkkinen.

Oululainen Pulkkinen (s. 1991) on Aholan avovaimo ja suhtautuu luovaan kirjoittamiseen tavoitteellisesti kuten siippansa. Myös ammattinimike, tekstisuunnittelija, on käytännössä sama.

– Tykkään haasteista. Kilpailu asettaa kirjoittamiselle tavoitteet ja antaa takarajan, Pulkkinen mainitsee.

– Nyt tuntui hienolta, kun saattoi lukea oman novellin ensimmäistä kertaa painettuna kirjasta.

Noin vuoden ajan kirjoituskilpailuihin runoilla ja novelleilla osallistunut Pulkkinen on saanut muun muassa kunniamaininnan J.H. Erkon runokilpailussa. Lisäksi yksi hänen novelleistaan nostettiin Joenpolven kilpailun Novellit 2016 -antologiaan.

Aholan novelleja on antologiassa kaksi. Kaikkiaan antologiassa on yksitoista novellia yhdeksältä kirjoittajalta.

– Osallistumme yleensä samoihin kirjoituskilpailuihin ja esiluemme toistemme kilpailutekstit. Se on kuitenkin vieras ajatus, että kilpailisimme toisiamme vastaan, Pulkkinen sanoo.

Haaveiletko itse romaanista?

– Eikö kaikilla kirjoittajilla ole haave saada julkaistua jotain omaa joskus.

fakta