Tiistaisalsa löysi uuden kodin lähes naapurista
Vuosituhannen alussa alkanut tanssiperinne oli vaarassa katketa.
Anssi JunttoNever Grow Oldin lopettaminen viime syksynä oli järkytys oululaisille salsaharrastajille, sillä legendaarisessa musiikkibaarissa oli järjestetty perinteikästä tiistai-iltojen salsaklubia vuosituhannen taitteesta lähtien.
– Voi sanoa, että se on ollut Oulun salsan lähtö- ja keskipiste, 12 vuotta tiistaisalsassa kulkenut Jouni Jussila toteaa.
– Olihan se maailmanloppu, kun sai yhtäkkiä lukea lehdestä, että Never Grow Old lopettaa. Tuli pikkainen paniikki. Ajattelin ensin, että kun Neveri loppuu, minulla loppuu koko harrastus.
Muutkin salsaajat tuijottelivat toisiaan epäuskoisina ja pähkäilivät, voisiko salsaaminen jatkua jossain muualla. Lopulta Riika Pekkala ja Arto Rimpiläinen päättivät ryhtyä toimeen.
– Yhden tiistain kun oli pyörinyt kotona, piti ruveta laittamaan sähköpostia, että löytyisikö jostain tiloja, Rimpiläinen naurahtaa.
Uudet tilat löytyivät lopulta risteyksen toiselta puolelta Rummers’ Clubista. Vaikka ensimmäisellä kerralla paikalle löysi saman verran salsaajia kuin aiemminkin keskimäärin, Rummers’in kellari näytti tyhjältä.
Toiselle kerralle markkinointia tehostettiin, samoin Tanssikoulu Vamosin ja Tanssikeskus Citydancen salsaopettajat toivat oppilaita mukanaan. Sittemmin kävijöitä on ollut keskimäärin 40 illassa.
Never Grow Oldin salsailloissa kävi pitkälti samat vannoutuneen harrastajat, mutta viimeisten neljän viikon aikana siellä näkyi myös oudompia kasvoja. Nyt monet heistä ovat alkaneet kulkea Rummers’issa.
– Tänne mahtuu paremmin tanssimaan, ja ehkä tänne on myös pienempi kynnys tulla, Henry Wickström toteaa.
– Neveri oli aloittelijoille kova paikka tanssia, koska tanssilattia oli pieni ja kaiken keskiössä. Vain muutama ihminen mahtui kerralla tanssimaan, ja kaikki muut katsoivat ympärillä. Välillä tuntui, että vain pitempään tanssineet tanssivat ja aloittelijat luikuilivat nurkan takaa, uskaltaako mennä mukaan, Jussila jatkaa.
– Täällä tanssilattia on isompi. Täällä voi mennä vaikka pylvään taakse vähäksi aikaa opettelemaan.
Uuden alun myötä tiistaisalsaa myös hieman aikaistettiin. Nykyään musiikki soi puoli yhdeksästä lähtien, ja meininki jatkuu puolille öin. Jos tanssijoita riittää, saatetaan jatkaa pitempäänkin.
Tiistaisalsan nykyisestä puuhanelikoista Pekkala huolehtii some-markkinoinnista, ja Jussila, Rimpiläinen ja Wickström vuorottelevat dj:nä sen mukaan, miten kukakin ehtii paikalle. Kolmikon soittama musiikki on pääasiassa kuubalaista salsaa.
– Käytännössä soitamme yhä enenevissä määrin myös kizombaa, koska sitä opetetaan Oulussa ja ihmiset haluavat tanssia sitä. Jonkin verran myös bachataa, Jussila huomauttaa.
Vannoutuneimmat harrastajat luonnollisesti ammentavat oppia Kuubasta saakka.
– Kun on jonkin aikaa tanssinut salsaa, sinne on hyvä lähteä katsomaan, miten sitä oikeasti tanssitaan, ja mikä se tunnelma on. Suomessa saa ihan tolkuttoman hyvää oppia teknisesti, mutta täällä ei saa ymmärrystä siitä, mitä se on, kun sitä oikeasti tanssitaan kadulla tai rumbabileissä, Jussila sanoo.
– Hyvä on ainakin nähdä se kulttuurikonteksti. Kuubassa sen kyllä näkee, Wickström nyökkäilee.
FAKTA
Nykyään klubia pyörittää neljä innokasta salsaajaa.
Jouni Jussila: Tiistaisalsan aktiivi vuodesta 2003. Salsa-dj jo Never Grow Oldin aikana. Käynyt Kuubassa kaksi kertaa.
Riika Pekkala: Kulkenut tiistai-salsassa viitisen vuotta, menossa Kuubaan toista kertaa.
Arto Rimpiläinen: Käynyt tiistaisalsassa ensimmäisen kerran jo vuonna 2001 tai 2002, mutta innostui aktiiviksi vasta myöhemmin. Ensimmäinen Kuuban-matka suunnitteilla.
Henry Wickström: Salsannut puolitoista vuotta, käynyt Kuubassa kerran.
Jouni Jussila, Riika Pekkala, Arto Rimpiläinen ja Henry Wickström ovat tyytyväisiä tiistaisalsan uusiin puitteisiin.
Artikkelin lähde Kaleva 22.03.2016.