”Suurin ja kaunein” täyttää 50

Limingan taidekoulu viettää 50-vuotisjuhlavuotta. Rehtori Ari Karvonen vaalii taidekoulun vapaata ilmapiiriä ja pääsykokeettomuutta.

Eleonoora Riihinen, teksti
jukka-pekka moilanen, kuvat

– Ovat he olleet rohkeita aikanaan!, taiteilija ja taidemaalauksen opettaja Hannu Lukin ylistää. Hän tarkoittaa Suomen ensimmäisen kuvataidelinjan keskeisiä perustajia, rehtoripariskunta Rolle ja Viesti Siilasvuota.

– Siellä sitä on oltu pienessä pitäjässä jo vuosikymmeniä värikkäissä hiuksissa ja vaatteissa kuin intiaanit reservaatissa länkkäreiden ympäröimänä, Lukin maalailee.

Limingan taidekoululla on aihetta juhlaan, sillä se täyttää 50 vuotta. Taidekoulu avautui vuonna 1966 Limingan kansanopistossa ja kasvoi nopeasti kunnes syrjäytti vanhan kansanopiston tieltään.

Rehtori Ari Karvonen on ollut taidekoulun johdossa jo 26 vuotta. Hän on nähnyt vuosikymmenten aikana ylä- ja alamäkiä, mutta yhdestä asiasta hän on täysin varma: taidekoulu on tärkeä.

– Limingan taidekoululla on ollut merkittävä vaikutus koko valtakuntaan ja erityisesti Pohjois-Suomeen, Karvonen sanoo.

Limingan taidekoulu löytyy monen ansioluettelosta. Vuosikymmenten varrella siellä on käynyt kaikkiaan noin 4 500 opiskelijaa, joista muistetaan yleensä erityisesti mainita taiteilijat Marika Mäkelä ja Pekka Kauhanen.

Taidekoulussa on ehditty kokeilla erilaisia linjoja: tanssia, lasitaidetta, digitaalista animaatiota ja kirjoittamista. Erilaisten kokeilujen jälkeen toiminta on kuitenkin aina palautunut kuvan tekemisen ympärille. Karvonen uskoo, että kuvaan kiinnittyy myös taidekoulun tulevaisuus.

– Tänä päivänä ja yhä enemmän tulevaisuudessa operoidaan kuvan ympärillä, Karvonen sanoo.

– Luolamaalauksista eli kuvasta meidän koko sivistyksemme on saanut alkunsa, Lukin lisää.

Limingan taidekoulun toiminta keskittyy kokovuotisiin taidelinjoihin ja avoimeen yliopistoon. Niiden ohella järjestetään myös lyhytkursseja, lastenkursseja ja kesäkursseja. Opiskelijoita on vuosittain noin 100, joista suurin osa on 18–19-vuotiaita.

Limingan taidekoulu on tunnettu siitä, että se ei järjestä pääsykokeita. Siitä aiotaan myös pitää kiinni.

– Luotan siihen, että meille hakevat ne, jotka ovat kiinnostuneita taiteista. Jos nuori haluaa tulla karsituksi, niin kyllä niitä kouluja Suomessa riittää.

Rehtori Karvosen mukaan pääsykokeettomuus vaikuttaa myös koulun ilmapiirin.

– Opiskelijoina on monenlaisten ihmisten joukko eikä se ole vain juhlapuhetta. Erilaisia ihmisiä yhdistää täällä kuvan tekeminen sukupuoleen, ihonväriin tai mihinkään muuhun ominaisuuteen katsomatta, Karvonen sanoo.

Toinen tärkeä periaate on vapaus. Opiskelijat saavat tehdä taidetta ilman kellojen pirinää, tenttejä tai rajoitettuja aikatauluja.

– Joku on sanonut, että tämä on keidas koulutuksen erämaassa.

Karvonen ei voi juhlistaa taidekoulun puolen vuosisadan matkaa täysin rennoin mielin. Taloustilanne huolestuttaa.

– Julkisen vallan säästötoimenpiteet ovat näkyneet meillä hyvin konkreettisesti. Toistaiseksi ollaan selvitty ja aiotaan selvitä – siitä ei ole kahta puhetta.

Valtion rahoitusosuus on laskenut Karvosen arvion mukaan noin 15 prosenttia parhaimmista vuosista.

– Soisin, että päättäjät ymmärtäisivät kulttuurin merkityksen. Kulttuurielämykset katkovat ajan virtaa ja tuovat monenlaista viisautta, voimaa ja kauneutta. Talous on noussut näkökulmaksi kaikkeen, vaikka sen ei tarvitsisi olla niin.

Vaikeuksista huolimatta Karvonen uskoo, että Limingan taidekoulu jatkaa taivaltaan ”maan suurimpana ja kauneimpana taidekouluna.”

Juhlanäyttelyitä
pitkin vuotta