Todelliset ammattilaiset eivät ostaisi soitinta kuulematta.
Kari SankalaOuluInternet on vaikuttanut soitinten kauppaan. Viime vuosituhannen puolella Oulussa toimi samaan aikaan useita alan liikkeitä.
Nyt jäljellä on kaksi erikoisliikettä: Musiikki-Kullas ja Kitarapaja.
Kolmas toimija, Oulun Soitin ja Tarvike Oy, lopetti hiljattain toimintansa. Kauppa ei käynyt kannattavasti.
– Ennen varmasti haettiin ja kokeiltiin yksilöitä. Soittimissa on eroja. Nykyään on normaalia tilata kitara suoraan verkosta. Homma on älyttömän kätevää, sanoo oululaisen Vene-yhtyeen 28-vuotias laulaja-kitaristi Lassi Hietala.
– Perusmeininki on, että kitara viedään sitten Häröselle säädettäväksi.
Härösellä Hietala tarkoittaa Pikisaaressa pajaansa pitävää kitarakorjaaja Rauno Häröstä.
Lassi Hietalassa on entisajan meininkiä. Hän ei ole tilannut kalliita soittimia netistä.
– Olen ostanut kavereilta. Kyllä soitin on kuultava itse.
– Sääli, että musiikkikauppa painuu Oulussa marginaaliin. Liikkeessä pääsee itse värkkäämään. Kaupasta on kätevämpi hakea kielet ja rumpukapulat.
Hietala arvioi, että netin kitarat ovat massaa.
– Soittimissa ei ole laadukasta vaihtelua.
Pitkän linjan muusikoilla tulee oululaisista musiikkiliikkeistä ensimmäisenä mieleen Westerlund, mutta muitakin mainitaan – myös Oulun Soitin ja Tarvike.
Westerlundin mainitsevat ensimmäisenä niin Pertti Haipola kuin Esko Granroth.
Nuorempaa polvea oleva Junnu Sippola sanoo Musiikkimiehen. Hän oli liikkeessä töissä. Lyly Rajalalta tulee ensimmäiseksi Westerlund.
– Oulussa on ollut Otsamon pianokauppa ja Pohjoismaisen Sähkö Oy:n musiikkipuoli. 1970-luvulla tuli Musiikkimies, sanoo director musices Haipola.
– 1950-luvulla Suomeen sai soittimia vain Itä-Euroopasta. Maassa ei ollut valuuttaa, joten soittimia hankittiin idästä vaihtokauppana.
– Tsekkiläiset puhaltimet ja DDR-läiset haitarit eivät olleet laadukkaita. Ääni oli epäpuhdas.
– Kouvolan Harmonikka teki aikansa hyviä haitareita, mutta kun kotimaiset markkinat oli kyllästetty, sen toiminta loppui.
– Pianoja tekivät Fazer ja Hellas, ne makeiskonsernit. Kangasalla oli urkutehdas.
– Ihmettelen nettiä. Soitin on melkoinen investointi, enkä löisi rahaa tiskiin ennen kuin olen kokeillut, sanoo 73-vuotias Pertti Haipola.
Elokuva- ja musiikkimies Esko Granroth aloitti GMG-kvartetissa 15-vuotiaana vuonna 1949. Nykyään hän soittaa Swingstettissä jatsia ja swingiä.
GMG-kvartetin muut jäsenet olivat Jouko Moisala ja Aimo Granroth.
– Tietenkin oli Westerlund, Musiikkimies, Oulun Musiikki ja PSO sekä Musiikki-Kullas, listaa 82-vuotias Esko Granroth.
– Piano pitää saada kokeilla ja tietää. Miten se soi? Mikä on tuntuma? Miellyttävä? Kevyt? Piano ei saa lonksutella.
Junnu Sippola ei ostaisi kalliimpaa viulua netistä, mutta oppilasviulun kuulemma uskaltaa ostaa.
– Laatu on luotettava.
Radiopuhelimet-yhtyeen rumpali Jyrki Raatikainen hankkii käytettyjä tuotteita aina silloin tällöin.
– Olen hankkinut esimerkiksi vintage-peltejä, mutta kyllä liikkeeseen on aina mukava mennä kuulemaan ja kokeilemaan ja hankkimaan samalla vakiotavaraa, kuten kalvoja ja kapuloita.
Kitarapaja Oy toimii Helsingissä ja Oulussa. Oulun liike on Koulukatu 28:ssa. 1979 perustettu liike on erikoistunut kitaroihin, bassoihin ja vahvistinlaitteisiin. Oulussa se on ollut muutaman vuoden.
Westerlund perusti Oy R.E. Westerlund AB:n, joka hankki useamman musiikkikustannustalon.
Musiikkiliikkeen sivuliikkeitä syntyi suurimpiin kaupunkeihin.
Liike muutti nimensä 1963 Oy Westerlund & Pukkila Ab:ksi. Musiikkikustantamo myytiin osin Fazerille 1968. Levyjä julkaistiin Westerlundin nimellä vuoteen 1971, jolloin muukin yhtiö siirtyi Musiikki Fazerille.
ja Tarvike Oy
Artikkelin lähde Kaleva 14.03.2016.