Raahen matkailu sai arvokkaan imagotyökalun
Raahen saaristolle ylivoimainen voitto
Vuoden retkikohde 2016 -kilpailussa.
Kaupungin markkinointisihteeri Annekristiina Tuovinen:
Tällä voitolla ratsastetaan vuosia.
Timo MyllykoskiRaaheRaahen kaupunki aikoo ammentaa kaiken mahdollisen hyödyn saaristonsa menestyksestä. Markkinointisihteeri Annekristiina Tuovisen mukaan kaupungilla on Vuoden retkikohde 2016 -kilpailun voiton myötä vahva tahtotila järjestää jo tulevaksi kesäksi säännölliset vesibussikuljetukset mantereelta saaristoon.
– Saaristoon pitää päästä tavalla tai toisella. Ykkössaareksi otetaan Iso-Kraaseli, mutta toiveena on, että kesällä pystyttäisiin tarjoamaan kuljetuksia myös Taskuun.
Raahen saaristo voitti ylivoimaisesti valtakunnallisen Vuoden retkikohde 2016 -yleisöäänestyksen. Voittaja kahmi kolmanneksen kaikista kilpailun kymmenelle finalistille annetuista äänistä.
– Meidän taakse jäi muun muassa neljä kansallispuistoa ja Inarinjärvi, Tuovinen toteaa.
Vuoden retkikohde valitaan vuosittain. Se ei Tuovisen mielestä tarkoita kuitenkaan sitä, että Raahella olisi vain tämä vuosi aikaa hyödyntää kilpailun voittoaan.
– Raahessa ei varmasti edes tiedetä kuinka iso juttu tämä on. Tällä voitolla ratsastetaan vuosia, hän toteaa.
Retkikohdekilpailussa haettiin tänä vuonna luontoretkeilyyn sopivaa vesistöä, jossa on viime vuosina kehitetty aktiivisesti ympärivuotisia retkeilypalveluita. Annekristiina Tuovinen sanoo Raahen saariston voiton perustuvan kaupungin sekä retkeilypalveluita tuottavan Pikkulahden Palvelut Oy:n yhteistyöhön.
Läheisen sijainnin ja helpon saavutettavuuden vuoksi Raahen saaristossa on runsaasti virkistyskäyttöä ympäri vuoden. Saaret soveltuvat veneily- ja melontaretkeilyn kohteiksi, koska useisiin saariin on veneelläkin kohtalaisen helppo rantautua. Talvisin jääolosuhteiden salliessa jäällä ja saarissa ulkoilee runsaasti väkeä hiihtäen, kävellen tai luistellen.
– Saaristossa on useita autiotupia ja laavuja, joita retkeilijät voivat käyttää ympärivuotisesti. Kuulin juuri väitettävän, että Raahen saaristo on varsinainen autiotupabongareiden kultakaivos, Tuovinen sanoo.
Raahesta kotoisin oleva, nykyään Pyhäjoella asuva Timo Lehtelä ulkoili kuluneella viikolla Raahen saaristossa kahteen otteeseen. Ensin hän kävi meren jäällä pyöräilemässä fatbikellä eli läskipyörällä, ja teki seuraavana päivänä hiihtoretken Taskun saareen.
– Hieno paikka. Tänne pitää päästä aina kun jäätilanne sen sallii. Pyhäjoella ei ole saaristoa missä hiihdellä, hän sanoo.
Raahen kaupungille voitto retkikohdekilpailussa ei olisi voinut parempaan saumaan osua. Kaupungille on juuri valmistunut vuosille 2016–2020 aikataulutettu matkailun kehittämissuunnitelma, jonka kärkikohteina ovat meri ja saaristo. Muun muassa vesiliikenneyhteyksiä parantamalla saariston uskotaan nousevan yhdeksi Raahen merkittävimmistä matkailun vetovoimatekijöistä.
– Tämä kilpailuvoitto on kuin piste iin päälle, kun matkailun kehittämissuunnitelman toteutusvaihe on juuri alkamassa, Annekristiina Tuovinen sanoo.
Raahe sai Vuoden retkikohde 2016 -kilpailun voitosta palkinnoksi Suomen Messusäätiön myöntämän 5 000 euron stipendin saaristonsa kehittämiseen. Tuovisen mukaan palkintosummalla tullaan edesauttamaan kajakkilaiturin, melonta- ja pienveneilykartan sekä saaristoretkeilyn esittelyvideon toteuttamista.
Palkinnoksi Raahe sai myös messuosaston sunnuntaihin saakka Helsingin Messukeskuksessa kestävillä OutdoorExpo-messuilla.
Fakta
Loivapiirteiset saaret koostuvat huuhtoutuneesta moreenista, kivikoista, sorasta ja hiekasta.
Saaristoon kuuluu rannikon läheisiä metsäisempiä sisäsaaria sekä kauempana avomerellä sijaitsevia pieniä avoimia luotoja. Natura 2000 -alueella virkistyskäyttöön soveltuvia saaria ovat Ämmä-Äijä, Iso-Kraaseli, Kalla, Konikari, Tasku, Ulkopauha ja Smitti.
Kahdeksan vuotta Pyhäjoella asunut Timo Lehtelä ulkoilee mielellään Raahen saaristossa. – Ei retkikohdekilpailun voitosta voi näin hienolle paikalleainakaan haittaa olla, hän toteaa.
Jenni Alexandrova ylpeä Raahesta
Timo MyllykoskiRaahen kaupunki pyysi hänet apuun saatuaan ennakkotiedon retkikohdekilpailun voitosta.
– Lähden Messukeskukseen töihin ylpeällä mielellä. Sietää stadilaisten jo kuulla, missä kaupungissa on kauneimmat rannat ja saaret, Alexandrova sanoo.
Hänellä on omakohtaisia kokemuksia ja muistoja Raahen saaristosta ja merimaisemasta.
Raahen saariston kauneuden Jenni Alexandrova myöntää tajunneensa vasta muutettuaan pois kaupungista.
– Kliseistä, mutta lähelle näkee kun on käynyt kaukana.
Alexandrovan lapsuudessa meri oli aina läsnä. Hän uskoo tämän olevan syy siihen, että hän on aina kunnioittanut merta.
– Koska meri oli koko ajan läsnä, siitä kerrottiin lapsille myös kauhutarinoita. Peloteltiin, että älä mene liian lähelle vettä tai Näkki nappaa.
Artikkelin lähde Kaleva 05.03.2016.