Okon Fuokosta tuli some-salaatti

Alpo Aaltokoski tarttui toiveesta Leevi Madetojan balettipantomiimin, ja teki siitä omansa. – Sosiaalisessa mediassa voimme kaikki olla nukentekijöitä, koreografi sanoo.

Eeva Kauppinen

Säveltäjä Leevi Madetojan balettipantomiimia Okon Fuoko ei ole nähty näyttämöllä sitten maailman kantaesityksen Helsingissä helmikuussa 1930. Silloin teos sai hyytävän vastaanoton ilmeisesti melodramaattisten puheosuuksien takia.

Pro Finlandialla palkittu koreografi Alpo Aaltokoski (s. 1958 Pyhäjärvi) tarttui toiveesta teokseen, ja jätti suosiolla pois puheosuudet.

Nykytanssiteos Okon Fuoko – Näe minut sai kantaesityksensä elokuun lopulla Aleksanterin teatterissa Helsingissä.

Nyt sitä odotellaan Ouluun.

– Minulla oli työn alla Uuno Klamin Pyörteitä, kun silloinen Madetoja Sukuseura ry:n puheenjohtaja Veikko Leskelä otti yhteyttä ja tuli käymään meidän toimistolla. Hän ehdotti, tekisinkö myös Okon Fuokon.

Sama idea tuli Aaltokosken mukaan Oulu Sinfonian suunnasta, kun Alpo Aaltokoski Company vieraili Madetojan salissa esittämässä Pyörteitä maaliskuussa 2012.

Kun sama ehdotus tehtiin kahdesta suunnasta, koreografi kiinnostui.

– En silloin tiennyt mitään koko teoksesta, Aaltokoski tunnustaa.

Vuonna 1927 valmistunut japanilaisaiheinen balettipantomiimi Okon Fuoko kuuluu Leevi Madetojan pääteoksiin.

Aaltokosken Okon Fuoko – Näe minut -tanssiteoksessa soi Oulu Sinfonian levytys Okon Fuoko opus 58 vuodelta 2005.

Levyllä laulavat sopraano Helena Juntunen, tenori Tuomas Katajala ja Oulun Kamarikuoro. Kapellimestarina toimi Arvo Volmer.

Tanssiteos Okon Fuoko sai monta kannattajaa taakseen. Tuotantoa tukivat Suomen Kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Madetojan Sukuseura ry, Suomen Säveltäjät ry:n Madetoja-rahasto sekä valtion sirkus- ja tanssitaidetoimikunta.

Okon Fuoko perustuu vanhaan japanilaisen runouden aihelmaan Okon Fuoko -nimisestä nukentekijästä, jonka tekemä Umegava-nukke herää eloon.

– Siihen aikaan 1900-luvun alkupuolella olivat muotia tällaiset eksoottiset aiheet. Hylkäsin synopsiksen ja tein Okon Fuokosta oman versioni, Aaltokoski kertoo.

Alkuperäisessä tarinassa nukentekijä rakastuu omaan luomukseensa. Mutta luomus surmaa tekijänsä.

– Kun Okon Fuokon vaimo Yiai uhkaa surmata nuken, ystävät estelevät: surmaisit oman miehesi, koska hänen sielunsa on siirtynyt nukkeen.

Alpo Aaltokosken teokseensa luoma maailma vertautuu sosiaaliseen mediaan.

– Siellähän voimme kaikki olla nukentekijöitä.

– Klikkaa, peukuta. Tämä on some-salaatti. Siitä voi itse koota omanlaisen annoksen. Somessa – Facebook, Instagram, Twitter ja muut – on hirveän paljon kysymys siitä, että ihmiset haluavat tulla nähdyksi.

Alpo Aaltokoski jätti kuusi minuuttia levyn lopusta pois.

Teoksen rakenne on sirpaleinen. Okon Fuoko koostuu 35 osasta, joukossa useita alle minuutin mittaisia pätkiä.

– Koska en kerro yhtenäistä tarinaa, jätin lopusta pois alun kertauksen, Alpokoski sanoo.

– Katsotaan, pitääkö minun tehdä joku uusi versio Ouluun, jos Oulu Sinfonia haluaa soittaa koko musiikin.

Artikkelin lähde Kaleva 09.03.2016.