Nuoret Marttyyrit otti uuden askeleen

Oululaisyhtye on löytänyt oman äänensä soittamalla
koruttomalla tyylillään ajatonta ja tunnelmallista rockia.

Anssi Juntto

Se, että oululaisen Nuoret Marttyyrit -yhtyeen laulaja-kitaristi Taneli Toppari on muuttanut Turkuun, on luonnollisesti näkynyt bändin arjessa. Viime syksystä lähtien kolmikko on harjoitellut aiempaa harvemmin mutta vastaavasti tehokkaammin ja täysipainoisemmin.

Helmikuun puolivälissä julkaistua Quién es? -uutuusalbumia Nuoret Marttyyrit alkoi työstää jo pari vuotta sitten. Yhdeksästä äänitetystä uudesta biisistä levylle asti niistä päätyi lopulta vain kuusi. Lisäksi mukaan poimittiin kolme parin vuoden takaisella Nuoret Marttyyrit tulevat -omakustanteella julkaistua kappaletta, jotka nekin äänitettiin uudestaan.

– Jätimme kolme uutta biisiä pois ihan sen takia, että saimme paremman kokonaisuuden, basisti Joonatan Hamari perustelee.

Quién es? on Nuorten Marttyyrien ensimmäinen julkaisu Stupido Records -levy-yhtiölle. Vaikka yhtye on julkaissut kaksi omakustannelevyä ja keikkaillut aktiivisesti eri puolella Suomea, yhteistyöllä on sille paljon annettavaa.

– Varmaan ainakin markkinointi on yksi isoimpia asioita, rumpali Artturi Kivelä miettii.

– Ehkä se merkitsee eniten, että siellä on sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet tällä alalla pitkään, ja he pystyvät jeesaamaan. Täältä Oulusta asti on aika vaikea omin voimin saada ääntään kuuluviin, Toppari arvioi.

Musiikillisesti Nuoret Marttyyrit on oman äänensä löytänyt. Se soittaa ajatonta ja tunnelmallista rockia tunnistettavalla koruttomalla tyylillään. Vaikka Toppari kirjoittaa sanoitukset ja tuo biisien aihiot treenikämpille, itse musiikki syntyy yhdessä soittamalla.

– Minun mielestäni biisimme ovat menneet melodisempaan suuntaan. Vaikka ne ovatkin tosi simppeleitä ja pelkistettyjä, siinä on tietynlaista melodisuutta, ainakin rauhallisemmissa uusissa biiseissä. Edellisellä levyllä ollutta terävää punk-sävyä taas on vähemmän, Toppari luonnehtii.

Topparin sanoitukset taas ovat aiempaa vakavampia ja universaalimpia. Tietyn asian alleviivaamisen sijaan hän tarjoaa mieluummin monta näkökulmaa. Muutto Turkuun sen sijaan ei suoranaisesti kuulu sanoituksissa.

– Elämäni Turussa on oikeastaan hyvin samanlaista kuin Oulussa. En minä täälläkään nähnyt juuri muita kuin tyttökaveriani sekä Arskaa ja Jonttua. Muuten olin eristyksissä ja kirjoitin biisejä. Elän Turussa ihan samalla tavalla, Toppari naurahtaa.

Enemmän Topparin teksteihin vaikuttaa se, mitä hän lukee ja millaiset teemat ovat hänelle milloinkin tärkeitä.

– Tehdessäni sanoituksia tälle levylle olin kiinnostunut pulp-kirjallisuudesta. Yksi suurimmista vaikuttajista oli William S. Burroughs, joka hyödynsi omassa tuotannossaan vanhojen western-tarinoiden ja pulp-dokkareiden kliseitä ja yhdisteli niihin seksuaalisuutta ja omaelämäkerrallisia aineksia.

Albumin nimi Quién es?, ”kuka siellä?”, viittaa Villin lännen kenties pahamaineisimman lainsuojattoman Billy The Kidin viimeisiin sanoihin. Nimikkobiisi tuo hahmon tähän päivään ja kiinnittää huomion katkerien nuorten miesten turhautumiseen ja eristyneisyyteen, joka voi johtaa äärimmäisiin tekoihin.

FAKTA