Esityksessä on mukana noin 60 eri-
ikäistä laulajaa Oulun seudulta.
Riitta Taulavuori, tekstit
Jukka-Pekka Moilanen, kuvat– Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse! Päästä meille Barabbas!
Kansanjoukon kiihkeästi huutamaa vaatimusta säestää pahaenteisesti pauhaava musiikki.
Pontius Pilatus on jo pessyt kätensä tässä asiassa.
Tapahtumat etenevät, ja kohta näemme edessämme verta vuotavan ja ristiä kantavan miehen, Jeesuksen.
Kun musiikki vaimenee ja koh-
taus on ohi, ohjaaja, myös ONMKY:n koripallo-ottelukuulutuksistaan tunnettu Tuukka Myllymäki antaa palautteensa. Palaute on napakan kannustavaa. Tulee kehuja, mutta myös hiottavaa löytyy.
Tuiran kirkkosalissa on menossa
Ohjaaja Myllymäki arvioi esityksen työstämisen olevan hyvällä mallilla, vaikkakin viime hetken viilauksia tarvitaan edelleen.
– Tykkään, että esitys elää loppuun saakka, eikä kukaan laskeudu lepäämään laakereilleen liian helposti.
Edes tekniset ongelmat, kuten mykkinä pysyvät mikrofonit tai vääränlainen valaistus, eivät hermostuta ohjaajaa.
– Olemme tehneet paljon töitä ja harjoitelleet tätä isommissa ja pienemmissä porukoissa. Esiintyjistä jokainen on ottanut isoja askeleita.
Esityksessä on mukana kaikkiaan noin 60 eri-ikäistä laulajaa, ja osalla heistä on vain vähän jos ollenkaan aiempaa kokemusta näyttämöllä olosta. Mutta innostusta on riittänyt kuulemma senkin edestä.
Pääsiäisen viettoon kuuluu monessa seurakunnassa tyypillisesti pääsiäisvaellus tai kärsimysnäytelmäkulkue sekä kirkoissa esitettävät suuret kuoro- tai orkesteriesitykset. Tilaisuudet ovat luonteeltaan hartaan arvokkaita ja vakavia.
Pääsiäismusikaali sitä vastoin kuulostaa jo käsitteenä suorastaan hämmentävältä, ellei aavistuksen viihdyttävältäkin.
Inri-pääsiäismusikaalin käsikirjoittaja ja laulujen sanoittaja, Tuiran seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Terhi-Liisa Sutinen sekä säveltäjä, musiikkiterapeutti ja luokanopettaja Outi-Mari Karppinen sanovat haluavansa kertoa nimenomaan pääsiäisen ilosanomasta – Jeesuksen kärsimyksestä ja sen jälkeisestä ylösnousemuksen riemusta.
Kaksikko on tehnyt yhdessä aiemmin joulumusikaalin, joten musikaali on tuntunut luontevalta kerrontatavalta myös tällä kertaa.
Sutinen ja Karppinen toivovat musikaalin tavoittavan ja puhuttelevan myös heitä, joille kynnys astua kirkkoon on muutoin korkea.
Musikaalissa kertojana on Juudean maaherra, Jeesuksen ristiinnaulittavaksi luovuttanut Pontius Pilatus. Esitys pohjautuu
Tekijät lupaavat, että esityksessä mennään syvälle inhimillisiin tunteisiin.
Ohjaaja Tuukka Myllymäen mielestä musikaali on aihepiiriltään monin tavoin ajankohtainen.
– Mietitäänpä esimerkiksi sitä, millaista vihapuhetta on Suomikin nykyään täynnä.
Esityksen Pilatus puolestaan edustaa paitsi itseään, myös nykyajan ihmistä, poliitikkoa tai päättäjää.
– Kuinka paljon hän pystyy toimimaan sen perusteella, mitä oma sydän sanoo, ja kuinka paljon hänen pitää kuunnella kansaa, enemmistön vaatimuksia?
Esityksen keskeinen sanoma ohjaajan mielestä kuuluu, että toivoa maailmassa kuitenkin on.
Katso kuvia musikaalin
harjoituksista kaleva.fi
Jeesuksena musikaalissa esiintyy Aki Saarela ja Pilatuksena Markus Lumme. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Eero Siliämaa, Jaakko Syynimaa, Anne Junnila, Jami Kontturi, Pekka Ulvinen, Tommi Hekkala sekä Anu Arvola-Greus.
Mukana ovat myös D’amen ja Toukomettiset -kuorot, joukko yksittäisiä projektikuorolaisia sekä Pyhän Tuomaan lapsikuoro. Monikymmenpäistä musikaalikuoroa johtaa Marja Laitala. Esiintyjien puvustuksesta vastaa Tuija Laine.
Freelancermuusikko Aki Saarela ei arvannut päätyvänsä Jeesukseksi, kun hän lupautui mukaan musikaaliin. Viime vuosina Saarela on nähty Tangomarkkinoiden semifinaalissa sekä Oulun kaupunginteatterin lavalla
Ensimmäinen yhteydenotto tuli Terhi-Liisa Sutiselta. Saarela oli jäänyt Sutisen mieleen rippikouluajoilta.
– Sanoin, että en näe itseäni Jeesuksena, koska en ole olemukseltani sellainen hahmo, jollaisena Jeesusta on totuttu kuvaamaan. Kun Terhi-Liisa soitti uudestaan noin kuukauden päästä, hän ilmoitti, että roolini on Jeesus.
Musikaaliprojekti on Saarelan mielestä ollut mielenkiintoinen, mutta myös raskas, koska ”siinä on ollut niin paljon liikkuvia osia”.
Tuottaja ja taustanauhojen tekijä Henri Pesonen on tehnyt aiemminkin tapahtumatuottamis- ja valosuunnitteluprojekteja. Hän myöntää pääsiäismusikaalin olleen vaativa teos. Omat haasteensa tuo esityspaikka, kirkkosali.
Pääsiäismusikaali juhlistaa tänä vuonna sata vuotta täyttävän Tuiran kirkon merkkivuotta.
Artikkelin lähde Kaleva 24.03.2016.