Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Lehto-Peippo
Ylivieska
Sevilla - tilkkutöitä tekevän Maire Järvelinin käsityötupa Ylivieskassa - tulvii värejä. Värikkäät kankaat saavat vallata tilan kaikessa komeudessaan.
Tilkkutöissään Järvelin ei värejä säästele. Hän sanoo niiden tuottavan itselleen iloa ja toivoo, että ne toisivat iloa myös katsojalleen.
- Iloa tuottava tekeminen on samettia sielulle, hän sanoo.
Oulunsalolainen Järvelin tekee modernia tilkkutyötaidetta. Käsityötupa vapaa-ajan asunnolle, aviopuolison lapsuudenkodin pihapiiriin Ylivieskan Mäntykankaalle valmistui viisi vuotta sitten.
Käsityöt ovat kuuluneet Järvelinin elämään aina sekä työssä että vapaa-aikana. Hän kertoo saaneensa käsin tekemisen taidon perintönä mattoja kutoneelta mummoltaan sekä äidiltään, joka on ommellut, kutonut ja virkannut.
Tilkkutyöt tulivat mukaan kuvaan runsaat 20 vuotta sitten hänen vierailtua tilkkutyönäyttelyssä Oulunsalon Varjakassa. Se sai hänet osallistumaan kuuluisan tekstiilitaiteilija Vuokko Isakssonin luovan tekstiili-ilmaisun kurssille Oulu-opistossa. Järvelinistä tuli Isakssonin kurssien vakiokävijä.
Nyt hänellä on takanaan runsaat 20 vuotta luovaa tekstiili-ilmaisua ja kymmeniä yhteis- ja yksityisnäyttelyjä Suomessa ja ulkomailla.
Parhaillaan hänellä on yksityisnäyttely Oulaisten Väinölässä, ja Eurooppaa kiertää Tilkkuyhdistys Finn-Quiltin näyttely, jossa on mukana myös hänen työnsä, Kevät puutarhassa.
Käsityötuvassaan hän saa rauhassa levitellä, leikellä, sommitella ja ommella kankaitaan.
Aikaa siihen menee tuntikausia niinä päivinä, kun hän viettää aikaansa Ylivieskassa - nykyään yhä enemmän, kun on jäänyt eläkkeelle käsityönohjaajan työstään kehitysvammaisten toimintakeskuksesta.
Puuvillasta, pellavasta, tekosilkeistä ja itse huovutetuista kankaista valmistuu muun muassa seinävaatteita, päiväpeitteitä ja vaatteita, kuten jakkuja, liivejä, mekkoja ja hameita. Efekteiksi hän lisää nappeja, helmiä, paljetteja, erilaisia nauhoja ja vetoketjuja.
Järvelin käyttää töissään runsaasti värejä ja korostaa tikkauksilla kuvioiden muotoja kolmiulotteisuuden aikaansaamiseksi. Lankoina hän käyttää värillisiä kirjontalankoja.
Järvelinin mielestä tilkkutöiden teko ei vaadi matemaattista ajattelua.
- Riittää, että hallitsee tekniikat.
Perustekniikka on hirsimökkitekniikka, jossa keskusneliötä kierretään myötä- tai vastapäivään lisäämällä samanlevyisiä kaitaleita ja suunta pidetään samana koko ajan. Sen lisäksi hän käyttää ruusutarhatekniikkaa, jossa ruusun vaikutelma syntyy viisikulmaisista tilkuista.
Innoituksensa hän saa läheisestä Mäntykankaan luonnosta.
- Se on täynnä värejä ja muotoja. Edesmennyt anoppi kasvatti kauniita kukkia, jotka ovat jääneet puhuttelemaan.
Myös musiikki, kevyestä musiikista taidemusiikkiin on inspiraation lähde.
Monet hänen töistään ovat saaneet nimensä laulujen sanoista: Pientä unelmaa, Vielä on kesää jäljellä, Varrella virran ja Autiotalo.
romantiikkaa -yksityisnäyttely
on esillä Oulaisten Väinölässä
26. maaliskuuta saakka.
Fakta
Syntynyt vuonna 1950 Oulussa. Avioliitossa.
Asuu Oulunsalossa. Vapaa-ajan asunto sijaitsee Ylivieskassa.
Pukuompelijaksi ammattikoulusta ja kehitysvammaisten ohjaajaksi sairaanhoito-oppilaitoksesta. Työskenteli käsityöohjaajana kehitysvammaisten toimintakeskuksessa.
Töitä ollut mukana yli 50 yhteisnäyttelyssä Suomessa ja ulkomailla. Runsaat 20 yksityisnäyttelyä.
Artikkelin lähde Kaleva