Artikkelin lähde Kaleva
Erkki Hujanen
Sonnisaaren Panimo Oy ryhtyy panemaan olutta oululaisten ja miksei kaupunkiin osuvien turistienkin makuun. Ensimmäiset maistiaiset ovat luvassa vapuksi, jolloin väki viimeistään uskaltautuu puistoihin ja nurmikoille eväiden kanssa.
Piknikille mukaan Sonnisaaren olutta tuskin kuitenkaan saa. Pienpanimon uutta paikallista mallasjuomaa on tarkoitus myydä ainakin aluksi vain ravintoloissa.
Mutta mistä Sonnisaaren Panimo sai nimensä?
Nuoret yrittäjämiehet lienevät nimenneet uuden pienokaisensa, kun ovat käyskennelleet puistoretkellä Oulun Sonnisaaressa.
Perinteikkääseen, jo vuodesta 1649 alkaneeseen oululaiseen panimohistoriaan Sonnisaari saattaa liittyä löyhästi. Kuusiluodon kaupunginosan edustan pienessä saaressa ei ole koskaan ollut panimoa, mutta mallassaunan siellä tiedetään olleen ainakin 1800-luvun lopussa.
Ennen vanhaan sahdin ja oluen valmistukseen käytetyt ohra ja ruis mallastettiin saunassa läntisessä Suomessa.
Muuramen saunakylän teksteissä kuvataan menetelmää: "Mallastuksessa jyvistä hajosi viljan tärkkelys sokeriksi ja valkuaisaineet vesiliukoisiin osiin. Samalla jyvän ydin muuttui jauhomaiseksi. Aluksi jyviä liotettiin vuorokausi vedessä. Sitten jyvät huuhdottiin ja nostettiin puiseen kouruun itämään ja imeltymään. Itujen puhjettua jyvät kuivatettiin lämmitetyssä saunassa mallasparvilla. Lopuksi itäneet ja imeltyneet jyvät jauhettiin riihessä käsikivillä mallasjauhoiksi."
Tunnetuin rakennus Sonnisaaressa on ollut Oulun kaupungin ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos. Vuodesta 1903 vuoteen 1926 Sonnisaaressa moni oululainen näki sananmukaisesti ensimmäistä kertaa päivänvalon, kun synnytystouhuista saunan lauteilla luovuttiin pikku hiljaa.
Kotiseutumies Atte Kalajoki kirjoitti Oulu-lehdessä 2.12.1980 Sonnisaaresta. Pakinassaan hän sanoo myös itse päästäneensä siellä "ensimmäisen parkunsa".
Kalajoki kirjoittaa tarinoita merimies Johan Mällisestä, joka asui perheineen pienessä talossa Sonnisaaressa. Synnytyslaitos perustettiin myöhemmin nimenomaan tähän Mällisen taloon.
Syksyn 1878 suurtulva oli käynyt merimies Mällisen kohtaloksi. Kun tulvavesi alkoi nousta saareen ja uhkasi tulla taloon, Mällinen kuljetti vaimonsa ja kolme alaikäistä lastaan mantereelle Kuusiluodon puolelle.
- Mutta sitten muistivat, että sika oli unohtunut. Mällinen lähti hakemaan, sai possun veneeseen ja rupesi soutamaan vuolaan virran yli. Miten lie sika ruvennut teutaroimaan, mutta niin onnettomasti siinä kävi, että vene kaatui, Mällinen joutui hyiseen virtaan ja hukkui, Atte Kalajoki kirjoittaa.
Mällisen leski oli sitkeä nainen, joka palasi saareen. Tapaturmaisesti toisen silmänsä menettänyt leski hankki toistakymmentä muuripataa, asensi ne merenpuoleiselle rannalla ja vuokrasi patoja pyykkärinaisille.
Pyykit hän kuivasi maksua vastaan mankelihuoneessaan.
Saaren saunaa käytettiin paitsi mallastukseen myös palvaamona. Mällisen leski nimittäin keksi palvata saunassa poronpaisteja myyntiin asti. Poroa tuotiin siihen aikaan Ouluun paljon varsinkin Kuusamon suunnasta.
Fakta
Oulun kaupungin ympäristötoimi suosittelee Sonnisaarta luontokohteena, jossa voi tutustua rantaniittyjen ja suopainanteiden kasvillisuuteen sekä lehtomaiseen puistometsään.
Kuusiluodossa sijaitsevaan saareen pääsee Merikadun päästä.
Lehtomaisia lajeja Sonnisaaressa edustavat oravanmarja, sudenmarja, soreahiirenporras, vuohen - ja koiranputki, mesiangervo, puna-ailakki, ranta-alpi ja nokkonen.
Kolera saapui Suomeen 1800-luvun alussa. Epidemia levisi sen jälkeen usein varsinkin rannikkokaupunkeihin. Koleravaarran vuoksi Sonnisaareen perustettiin sairaala vuonna 1892.
Myöhemmin potilaspaikkoja käytettiin tulirokkoepidemian aikana.
Oulun kaupungin ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos toimi Sonnisaaressa 1903-1926.
Synnytykset siirtyivät saunoista laitokselle. Kaupunki avasi Tuiran synnytyslaitoksen uudenvuoden päivänä 1926.
Koteja Kodittomille Lapsille ry:n Oulun läänin vastaanottokotien kannatusyhdistys perusti Sonnisaaren tyhjäksi jääneisin tiloihin vastaanottokodin.
! ANNA VINKKI historiajutusta. Ehdota aihetta!
Julkaisemme sunnuntaisin Ihmiset-osastolla tarinoita menneisyydestä. Lähetä kuvia!
Ota yhteyttä yhteisot@kaleva.fi, PL 170, 90401 Oulu tai 044 7941300.
Artikkelin lähde Kaleva