Artikkelin lähde Kaleva
Talvisodan aikana pohjoisen Suomen ilmapuolustuksesta vastasi lähes yksinomaan Ruotsin F19-lentorykmentti 270 henkilön vahvuudella.
Oulu sai oman tukikohdan Oritkariin, minne oli sijoitettu 2-3 Gloster Gladiator -torjuntahävittäjiä, kertoo ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust Helsingistä.
- Kun talvisota alkoi, Suomella ei ollut mitään mahdollisuutta järjestää Pohjois-Suomen ilmapuolustusta. Suomalaisia koneita ei ollut Kauhavan pohjoispuolella ja Kauhavallakin oli vain aseettomia koulukoneita, kertoo Geust.
Ruotsin antaman avun suuruus oli kolmannes Ruotsin sen aikaisesta konekalustovahvuudesta.
Kalusto koostui viidestä Hawker Hart -pommikoneesta, 12 Gloster Gladiator -hävittäjästä sekä kahdesta yhteys- ja kuljetuskoneesta. Päätukikohta ja esikunta toimi Kemin Veitsiluodossa, missä myös koneet huollettiin. Oulun lisäksi tukikohtia oli Rovaniemellä, Kemijärvellä, Posiolla ja Vaalassa.
- Rykmentti oli omavarainen ja kaikki tarvittava tuli Ruotsista. Koska Ruotsi oli puolueeton, koneet maalattiin Suomen tunnuksilla ja lentoupseerit erosivat Ruotsin ilmavoimista ja tekivät sopimuksen Suomen ilmavoimien kanssa, kertoo Geust.
Oritkarin Ulrir-tukikohdan toiminta käynnistyi 15. tammikuuta ja se päivysti maaliskuun lopulle saakka.
Yksikkö lensi Suomessa yhteensä 464 sotalentoa ja se tuhosi ilmataisteluissa kahdeksan vastustajan lentokonetta ja lisäksi neljä maassa olevaa konetta. Yksikkö torjui 35 pommihyökkäystä Pohjois-Suomeen.
menetti talvisodassa kaksi Gladiaattoria ja kolme Hartia. Kolme ruotsalaista kaatui ja kaksi joutui sotavangiksi, mutta he palasivat Suomeen sodan päätyttyä.
Lentorykmentin ilmapuolustustoimintaa muistetaan Oulussa perjantaina, jolloin tulee kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Lapin Lennoston Killan Oulun osasto laskee seppeleen lentorykmentin muistomerkille kello 12 Oritkarissa. Geust esitelmöi lentorykmentin toiminnasta kaupunginkirjaston Pakkalan salissa kello 16.
Artikkelin lähde Kaleva