Artikkelin lähde Kaleva
Oulun musiikkijuhlien lauantainen konsertti SuperPark Areenalla muodosti väkisinkin tämän vuoden festivaalin loppuhuipennuksen, vaikka sunnuntaina kaupungintalolla vielä kuultiinkin klassista kamarimusiikkia.
SuperParkissa oli nimittäin tarjolla liki neljätuntinen musiikki-ilta, jonka päätähtenä soitti ruotsalainen pasuunavirtuoosi Nils Landgren.
Ensimmäisenä lavalle nousi Screaming Jay & The Bones, joka vei yleisön aikakoneella 1950-luvun tunnelmiin. Taiteilijanimestä Screaming Jay tulee kenties tarkoituksella ensimmäisenä mieleen Screamin’ Jay Hawkins, joka 50-luvulla oli jonkinlainen kauhurokin esi-isä.
Nyt esiintyneen Screaming Jayn tyylilaji on hyväntuulinen, perusasioihin nojaava biletysmusiikki. Yleisö koki kuitenkin selvästi tulleensa big bandin jazz-konserttiin ja kuunteli The Bonesin Jump & Jiveä enemmän kohteliaan pidättyväisesti kuin riehakkaasti.
Lämmittelijän roolissa soittaneen bändin esiintymisen puolenvälin jälkeen tunnelma salissa alkoikin selvästi laimeta kuulijoitten odotellessa illan pääesiintyjää.
Jay Kortehiston lisäksi lavalla eniten esillä olivat Pope Puolitaival, joka Orquesta Bossan tyylikkään latinojazzin jälkeen pääsi soittamaan perussointujen päälle mehukkaan räkäisiä saksofonisooloja ja tyylikkään retroilla soundeilla sooloillut kitaristi Valtteri Pöyhönen.
Oulu All Star
Big Band on rohkeasti laajentanut perinteistä jazz-formaattiaan esiintymällä niin rap-muusikoitten kuin Pelle Miljoonankin kanssa.
Nyt vuorossa oli funk ja tunnelmat vaihtuivat ajassa 1970-luvulle ja Shaftin kaltaisiin poliisielokuviin.
Tähtisolisti Landgrenia voisi oikeastaan nimittää kevyen musiikin Christian Lindbergiksi, sillä molemmat pasunistit tekevät ihmeitä mielikuvaltaan pitkän ja jäykän soittimensa kanssa. Landgrenin sooloilu on käsittämättömän ketterää ja miehen fyysinen kestävyys on suorastaan hämmästyttävää.
Moderneja lisäulottuvuuksia pasuunan sointiin toi myös runsas efektipedaalien käyttö.
Hurjan pasuunansoiton rinnalla Landgrenin laulusuoritukset jäivät keskinkertaisiksi, mutta Stingin
Illan hämmentävin veto oli liki tunnistamattomaksi sovitettu tulkinta Abban
Tapio Maunuvaaran johtama Oulu All Star Big Band on kymmenessä vuodessa kasvanut vahvaksi oululaiseksi musiikkibrändiksi, joka nykyisellään toimii luotettavasti kuin hyvin viritetty koneisto.
Tällä kertaa erityiskiitoksen ansaitsevat jykevän svengaavasti soittaneen komppiryhmän jäsenet, jotka myös soitettujen tahtien määrässä nousivat illan työn sankareiksi.
Fakta
Nils Landgrenin pasuunansoitto hipoo hurjimmillaan käsittämättömän rajoja.
Jos sovittaja muuttaa kappaleen rytmin, melodian ja harmonian, mitä alkuperäisestä enää jää jäljelle?
Artikkelin lähde Kaleva