Artikkelin lähde Kaleva
Susanna Kemppainen,
Antti Ervasti
Oulu
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä paiskitaan hiki hatussa töitä laittoman pitkiksi venyneiden potilasjonojen kitkemiseksi.
Hoitotakuun toteutumista seuraava Valvira on määrännyt, että sairaanhoitopiirin pitää saada kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy lain edellyttämälle tasolle huhtikuun loppuun mennessä. Jos se ei noudata määräystä, joutuu se maksamaan 800 000 euron sakot.
- Olemme toistuvasti joutuneet puuttumaan sairaanhoitopiirin toimintaan. Se ei ole pystynyt ratkomaan ongelmiaan kestävällä tavalla, Valviran lakimies Kirsi Liukkonen kuvailee.
Valvira on asettanut vastaavia velvoitteita hoitoon pääsyn parantamiseksi myös vuosina 2009, 2010 ja 2012. Tuolloin määräystä tehostettiin 250 000, 500 000 ja 600 000 euron uhkasakoilla. Sairaanhoitopiiri ei joutunut maksamaan niitä, sillä se sai kitkettyä potilasjononsa hoitotakuun edellyttämälle tasolle. Mutta sitten tilanne huononi uudelleen.
Hoitotakuun mukaan potilaan pitäisi saada hoitoa viimeistään kuudessa kuukaudessa sairaalahoidon tarpeen toteamisesta. Lähetteet on käsiteltävä kolmessa viikossa ja ensimmäistä lääkärikäyntiä ei pitäisi joutua odottamaan yli kolmea kuukautta.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käsiteltiin viime elokuussa 345 lähetettä vasta yli kolme viikkoa saapumisensa jälkeen, yli kolme kuukautta lääkärikäyntiä odottaneita potilaita oli 743 ja hoitoa yli puoli vuotta odottaneita 252.
Hoitotakuun mukaa näiden lukujen pitäisi olla nollassa eli potilasjonot olivat laittomia. Tämän vuoksi Valvira määräsi sairaanhoitopiirille lokakuussa uhkasakon ja velvoitti sen korjaamaan tilanteen puolen vuoden kuluessa. Se ei tiedä sairaanhoitopiirin tämänhetkistä tilannetta, sillä se saa tuoreet luvut huhtikuun lopussa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri aikoo tälläkin kertaa välttyä sakon maksulta, vakuuttaa johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka.
- Tarkastelemme koko ajan toimintatapojamme. Uskon, että huhtikuun loppuun mennessä hoitotakuun rajat ylittäneitä potilaita on nolla.
Oukan mukaan hoitotakuun takkuilu johtuu monen eri syyn yhteisvaikutuksesta. Yksi niistä on se, että leikkaussaleja on ollut remontissa mikä on vähentänyt leikkausten määrää.
Johtajaylilääkäri kertoo sairaanhoitopiirin pyrkivän saavuttamaan hoitotakuun vaatimukset lisäämällä ostopalvelujen hankkimista. Myös sen omat työntekijät paiskivat ilta- ja viikonlopputöitä etenkin niillä alueilla, jolla ongelmia on eniten eli leikkauspuolella.
- Olemme saaneet yhden salipäivän viikkoon lisää. Lauantaiksi kerätään useita leikkauksia ja niitä urakoidaan kahdessa salissa, yleis- ja gastroenterologisen kirurgian osastonylilääkäri Juha Saarnio kuvailee.
Hänen mukaansa paksu- ja peräsuolisyöpäkirurgian määrä on viime vuosina lisääntynyt. Myös osa syöpäleikkauksista on muuttunut yhä vaativammiksi. Siinä missä aiemmin voitiin tehdä kaksi leikkausta päivässä, vie vaativa leikkaus yhä useammin koko päivän.
Samaan aikaan myös kiireellisten kirurgisten leikkausten osuus on kasvanut, minkä johdosta kiireettömille leikkauksille jää entistä vähemmän aikaa.
- Sairaanhoitopiiri ei ohjeistuksen ja koulutuksen avulla vieläkään pysty tuottamaan hoitoon pääsyn arvioimiseksi ja omavalvonnan mahdollistamiseksi luotettavia tilastotietoja, Valvira ryöpyttää.
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri
- Monesti siellä on inhimillisiä virheitä. Niitä on mahdoton sulkea pois kokonaan. Vaikka tarkistuspisteitä on useita, tahtoo sinne jokunen virhe jäädä.
Oukan mukaan sairaanhoitopiirit käyttävät erilaisia tietojärjestelmiä. Mutta johtuvatko heidän tilastointinsa virheet tietojärjestelmistä vai ihmisistä, jotka niitä käyttävät?
- Todella hyvä kysymys. Inhimillisiä virheitä on aika paljon. Jos (tietojen) poiminnassa tapahtuu yksikin virhe, se heijastuu hyvin laajasti tilastoihin. Tilastointivirheet eivät kuitenkaan ole virheitä, jotka ovat sattuneet potilaille. Siinä mielessä olen helpottunut.
Oukan mukaan Valvira on kritisoinut sairaanhoitopiiriä muun muassa siitä, että se ei ole kyennyt toimittamaan niin sanottuja jäädytettyjä tilastoja vaan tilastointi on ollut hänen kertomansa mukaan "lähes reaaliaikaista".
- Nykyisin saamme jäädytettyjä tilastoja mutta en tiedä, kuinka monesta pisteestä.
Fakta
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli 31.12.2014 yhteensä yli 8 000 hoitoa odottavaa potilasta.
Heistä 109 potilasta eli 1,3 prosenttia oli odottanut hoitoa yli puoli vuotta.
Hoidon tarpeen arviointia odotti yhteensä noin 4 400 potilasta.
Heistä 289 potilasta eli seitsemän prosenttia oli odottanut arviointia yli kolme kuukautta.
Lähetteitä oli saapunut yli 68 000.
Niistä 386 kappaletta eli 0,6 prosenttia oli odottanut käsittelyä pidempään kuin 21 vuorokautta.
Lain mukaan kyseisten lukujen pitäisi olla nollassa.
gastroenterologisen kirurgian potilaista odotti hoitoa 378 ihmistä.
He olivat odottaneet keskimäärin 71 vuorokautta.
Hoitotakuu ei siis toteutunut lähetteiden, hoitoon pääsyn ja hoidon tarpeen arvioinnin osalta.
Sairaanhoitopiiri ei tiistaina pystynyt toimittamaan vastaavia lukuja tämänhetkisestä tilanteesta.
Artikkelin lähde Kaleva