Tyrnävän Markkuun kylä taistelee koulunsa puolesta

Markku Rättilä
Tyrnävä
Nyt on Tyrnävän markkuulaisten vuoro käydä taistoa oman kyläkoulunsa puolesta. Kyläläiset eivät sulata Tyrnävän kunnan lakkautussuunnitelmien takana olevia perusteluja. Markkuulaiset aikovat kääntää kaikki kivet ja kannot, jotta koulu saisi jatkaa.
Vastaavia taistoja on käyty viime vuosikymmeninä läpi maan satoja. Pohjoisessakin kouluja suljettiin etenkin 1990-luvulla liukuhihnalta säästösyistä.
Osansa oli silläkin, että väki on muuttanut haja-asutusalueilta taajamiin ja kaupunkeihin työn perässä: kouluilta ovat loppuneet oppilaat.
Markkuulaiset laskevat, että heidän kylällään riittää oppilaita myös tulevina vuosina. Kunnan rätingit näyttävät päinvastaista kehitystä.

Markkuun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riina Rahkila muistuttaa, että kylään on muuttamassa pian kolme perhettä, joissa on seitsemän kouluikäistä lasta.
Kylällä on tarjolla yhteensä 58 rakennuspaikkaa omakotitaloille, joista 20 on kävelymatkan päässä koulusta.
- Kun koulu on vieressä uskon, että halukkaita rakentajia löytyy, Rahkila sanoo.
Kahden opettajan 1-4 luokka-asteen koulussa on nyt 33 oppilasta, keskimäärin yhdeksän ikäluokassaan. Kunnan laskujen mukaan ikäluokat kuitenkin pienenevät nopeasti ja oppilaista tulee lähivuosina pula.
Rahkila sanoo, että kunnan laskelmat ovat tarkoitushakuisia eivätkä pidä paikkansa.
Osa kylän lapsista on Rahkilan mukaan jyvitetty kirkonkylän koulun oppilaiksi, koska asuvat kirkonkylään suuntautuvan koulukuljetusreitin varrella.
- Osa vanhemmista kuljettaa lapsensa jo nyt autolla Markkuun kouluun, eivätkä nämä oppilaat näy kunnan ennusteissa. Myöskään juuri tonttikaupat tehneet uudet lapsiperheet eivät ole mukana kunnan laskelmissa.

Oppilaiden siirtämistä keskustaan on perusteltu myös sillä, että opetustarjonta ja oppimisympäristö ovat keskustan koululla paremmat, mikä lisäisi tasavertaisuutta.
Riina Rahkila ei ymmärrä lautakunnan kantaa vaan korostaa, että kyläkoulu pystyy tarjoamaan oppilaille hyviä valinnaisainemahdollisuuksia.
- Tasavertaisuuskin riippuu siitä, mistä päin sitä katsotaan.
Hän korostaa myös pientä ryhmäkokoa, joka tutkimusten valossa on todettu suuria ryhmäkokoja paremmaksi oppimisympäristöksi.
- Lähikouluperiaatetta korostetaan eri strategioissa, mutta tässä asiassa se ei tunnu toimivan, Rahkila toteaa.

Raha ei yllättäen ole noussut tikun nokkaan Markkuun koulukeskustelussa. Kunnan sivistysjohtaja Jouni Kurkela sanoo, ettei asia kaada tai pelasta kuntaa lyhyellä tähtäimellä.
Sen verran rahalla on roolia, että jos koulu päätetään säilyttää, sinne pitää rakentaa liikuntasali ja sen yhteyteen teknisen työn tilat.
Ilmaista ei olisi koululaisten kuljetus kirkonkylällekään, vaan siitä koituu 60 000 euron kulut vuodessa, Rahkila huomauttaa.
Kyläyhdistys on esittänyt kunnalle, että tarvittavat monitoimitilat rakennettaisiin kunnan ja kyläyhdistyksen yhteishankkeena, jolloin kunnan kulut jäisivät pieniksi. Vastaavia toimintamalleja löytyy muualta maasta.
Lopullisesti Markkuun koulun kohtalosta päättää Tyrnävän kunnanvaltuusto. Kunnalla ei ole vireillä muita muutoksia kouluverkkoon.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva