Mallikirjat matkalaukussa

Anne Helaakoski
Suuren keltaisen vanerikapsäkin kyljessä lukee Arvi Huhtela, Kauppurienk. 11 B. Se on ehtinyt taipua monenlaiseen.
Siinä on kuljetettu kankaiden mallikirjoja satoja ja tuhansia kilometrejä. Sodan aikaan kapsäkissä kulkeutui vaivihkaa mustan pörssin tavaraa maaseudulta nälkäisille oululaisille.
Viimeksi kapsäkissä on säilytetty vanhoja koulukirjoja. Eripaksuisia opuksia mahtuu laukkuun yli 70.
Nyt kapsäkistä on tullut museoesine ja se sijaitsee vitriinissä kunniapaikalla Tekstiiliteollisuusmuseossa.
aikoinaan Oulun kauppiaspiireissä hyvinkin tunnetulle Arvi Huhtelalle. Nyt sen omistaa Huhtelan pojantytär Päivi Huhtela.
Arvi Huhtela on päähenkilönä Tekstiiliteollisuusmuseossa esillä olevassa näyttelyssä, jossa puuvillakankaiden tietä tehtaalta kuluttajalle esitellään kauppamatkustajan työn kautta.
Arvi Huhtela toimi ekonomiksi valmistumisensa jälkeen tamperelaisen Lapinniemen puuvillatehtaan edustajana. Työ vei miestä myyntimatkoille aina Viipuria myöten. Matkapäiviä kertyi joskus jopa 250 vuodessa.
Työ oli arvostettua ja hyvin palkattua. Huhtela matkusti junalla ensimmäisessä luokassa ja asui parhaissa hotelleissa. Asiakkaat kutsuttiin hotelliin tutustumaan kauden uutuuksiin.
Kun Puuvillatehtaiden Myyntikonttori PMK perustettiin hoitamaan keskitetysti maan kaikkien puuvillatehtaiden markkinointia, ei Lapinniemen puuvillatehdas enää tarvinnut edustajaa. Huhtela sai kuitenkin pestin PMK:n pohjoisen piirin edustajana.
Tampereelta tehty työ vei miehen viikkokausiksi tien päälle, mutta tilanne helpottui, kun Huhtela muutti Ouluun vuonna 1936.
kuusihenkinen perhe asui osoitteessa Kauppurienkatu 6, yksikerroksisessa puutalossa. Talvi- ja jatkosodan välissä Huhtelat muuttivat Kauppurienkatu 11:een, mistä PMK oli vuokrannut edustustilan ja asunnon.
- Sekä Arvi että Elna-vaimo olivat Oulusta kotoisin, joten muutto oli heille helppo. Myös Arvin paikallistuntemus auttoi sekä sopeutumaan kaupunkiin että myös toimen saamisessa, kertoo Päivi Huhtela.
Päivi Huhtelan mukaan Arvi Huhtelan sosiaaliset taidot olivat hyvät ja hän viihtyi seurassa. Huhtela osasi kertoa kaskuja ja oli hyvä isäntä illanvietoissa.
- Lapset kertoivat, että kun isä ei ollut töissä, hän saattoi Tampereella asuttaessa lähteä katsomaan painiottelua tai luistelukisoja. Oulussa asuessaan hän oli Oulun Hiihtoseuran ja Oulun Pyrinnön ainaisjäsen.
Huhtela oli hyvin säännöllinen elintavoissaan. Sitä osoittaa muun muassa se, että koko päivän puhelimitse tilauksia hoidettuaan, Huhtela käveli illalla päivän "orderit" mukanaan postilaatikolle lähettämään ne Tampereelle.
Sen jälkeen iltakävely jatkui Suomalaiselle Klubille, jonka jäsen hän oli.
Kovan työn ja reissaamisen vastapainoksi Huhtela rentoutui huvilalla. Tampereella asuessa perheellä oli mökki Nokialla. Sodan aikana Huhtela osti mökin Kiimingistä, Lempiniementien varrelta.
- Se punainen tupa on yhä olemassa, mutta asukkaat ovat jo toiset, kertoo Päivi Huhtela.

Artikkelin lähde Kaleva