Artikkelin lähde Kaleva
Susanna Kemppainen
Oulu
Julkisella paikalla virtsaavat työllistävät Oulun poliisia jatkuvasti.
Poliisi saa ilmoituksen kadulle ja puistoihin lorottavista ihmisistä keskimäärin joka kolmas päivä ja siihen joudutaan puuttumaan erityisen paljon viikonloppuisin.
- Poliisi keskeyttää julkisella paikalla virtsaavan henkilön toimet viikonloppuisin kymmeniä kertoja päivässä, valvonta- ja hälytysyksikön johtaja, ylikomisario Arto Autio kuvailee. Ärsyttävän riesan esiintyvyys kasvaa etenkin lämmön lisääntyessä kesää kohti.
Järjestyslaki kieltää virtsaamisen ja ulostamisen julkisella paikalla siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle.
Poliisi antaa virtsaajalle joko suullisen tai kirjallisen huomautuksen järjestysrikkomuksesta tai kirjoittaa siitä rikesakon.
Yleisellä paikalla
virtsaaminen on yksi tyypillisimmistä rikkeistä, joilla Oulussa rikotaan järjestyslakia. Järjestyslain vastaista toimintaa on myös esimerkiksi toisen vahingoittumiseen soveltuvien esineiden kanssa kuljeskelu julkisilla paikoilla.
- Kirveen tai puukon kanssa ei saa kävellä Rotuaarilla. Teräaseiden vieminen ihmisvilinään on kielletty, Autio muistuttaa.
Muita tavallisia oululaisia järjestysrikkomuksia ovat muun muassa koirien tai kissojen pitäminen irrallaan taajamassa sekä päihdyttävien aineiden nauttiminen julkisella paikalla puistojen ulkopuolella. Kaupungin järjestystä häiritään tyypillisesti myös esimerkiksi metelöimällä keskustan alueella.
Poliisi puuttuu myös roskaamiseen, joka on Aution mukaan yleistä Oulussa.
- Pitsalaatikoita heitetään maahan ja jätetään siihen, poliisi harmittelee. Aution mukaan poliisi antaa nykyisin roskaamisesta rikesakon eli nuhtelulla siitä ei enää selviä.
Muista järjestysrikkomuksista sen sijaan selviää yleensä poliisin puhuttelulla. Niihin tarttuminen ei ole poliisin tärkeysjärjestyksessä ykkössijalla kasvavien hälytysmäärien vuoksi vaan poliisi priorisoi henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia.
Käytännössä järjestysrikkomusten valvonta niin Oulussa kuin monessa muussakin kaupungissa on vuosien saatossa siirtynyt yhä enenevässä määrin yksityisen turvallisuusalan eli vartijoiden vastuulle.
- Yksityinen turvallisuusala valvoo yhä näkyvämmin järjestyslain noudattamista ja poliisi puuttuu vain vakavampiin tapauksiin.
Vuodesta 2003 lähtien voimassa ollut järjestyslaki on korvannut kuntien omat järjestyssäännöt.
Järjestyslain lisäksi voimassa on useita muita niin sanottuja erityislakeja, jotka nekin sääntelevät ihmisten käyttäytymistä julkisilla paikoilla.
Tällaisia lakeja ovat esimerkiksi alkoholi- ja rikoslaki, joissa kriminalisoidut teot ja niiden rangaistukset ovat yleensä järjestyslaissa listattuja tekoja vakavampia.
Arto Aution mielestä "lievempää" järjestyslakia tarvitaan silti edelleen, sillä se antaa poliisille mahdollisuuden puuttua myös vähäisempiin, mutta yhteiskunnan kannalta ikäviin, Oulun turvallisuutta ja järjestystä heikentäviin tekoihin.
- Ennen ihmiset rikkoivat tietämättömyyttään järjestyssääntöjä, jotka olivat myös käyttäytymissääntöjä. Nykyisin järjestyslakia rikotaan välinpitämättömyydestä tai tahallaan.
- Muilta seuduilta tulevain työtä hakevain henkilöiden pitää heti tänne saavuttuansa poliisikonttoriin ilmoittaa asuntonsa ja lunastaa itselleen lupakirja kaupungissa oloa varten, säännöissä todettiin.
Niissä kannettiin huolta puukaupungin turvallisuudesta.
- Älköön kukaan tulisoihdulla tahi palavalla kynttilällä ilman lyhdyttä kävelkö ulkona asuinhuoneistosta. Tupakanpoltto yleisillä halko- ja puuvarastopaikoilla, pakkahuoneella ja sen sillalla sekä kaupungin puulaitureilla kuin myös kaikissa tulen aroissa paikoissa, pihoissa ja ulkohuoneissa on sakon uhalla kielletty.
Myös kaupanteko oli säädeltyä.
- Älköön kukaan tullin ulkopuolella tai kaupungin kaduilla ja teillä ryhtykö kaupantekoon kaupunkiin saapuvan maakansan kanssa, älköönkä myöskään torilla toisten kauppaan sekaantuko taikka ostajan ja myyjän sovitellessa hintaa enempää tarjotko.
Liikenteeseen liittyvissä säännöissä kiellettyä oli esimerkiksi pyörällä ajaminen yhdellä kädellä.
- Polkupyörällä tai automobiililla ajaja ei saa hellittää molempia käsiään samalla kertaa ohjaustangosta, eikä myöskään jalkojaan pyörän polkimista. Ajaminen pihalta kadulle on kielletty.
Artikkelin lähde Kaleva