Artikkelin lähde Kaleva
Antti Goman
Oulu
Asukasyhdistysten toiminta ja budjetit vaihtelevat Oulussa maan ja taivaan välillä.
Yhdistysten mammutti on Lintulammen asukasyhdistys, joka keräsi vuonna 2013 toimintaansa lähes 1,2 miljoonan euroa. Toisessa ääripäässä pikisaarelaisten Kulttuurisaari ry tuli toimeen vaivaisella sadalla eurolla.
Lintulammen lisäksi yli sadantuhannen euron budjetilla toimivat Meritulli-Heinäpään, Maikkula-Iinatin, Oulunsalon ja Puolivälinkankaan asukasyhdistykset sekä Toppilan Kulttuurivoimala.
100 000-50 000:n euron keskisarjassa painivat Kastellin, Karjasillan, Ylikiimingin, Tuiran ja Kaakkurin yhdistykset. Myös Ylikiimingin Hannuksen ja Rajakylän yhdistykset käyttivät toimintaansa kymmeniätuhansia euroja.
Tilinpäätöstiedoista käy ilmi yhdistysten taloudellinen tilanne vuoden 2013 lopussa. Tiedot on kerätty Oulun kaupungille viime vuonna toimitetuista avustushakemuksista, sillä vuoden 2014 tietoja ei ole vielä saatavissa.
Jos kaupunginosayhdistysten tuloissa on eroa kuin yöllä ja päivällä, niin on myös yhdistysten innossa käyttää rahojaan.
Karjasillan asukasyhdistyksellä on tilillään vararahastona liki 75 prosenttia yhden vuoden tuloista. Myös Kaakkurin ja Rajakylän yhdistyksillä on reilut puskurit: niiden tilillä olevat rahat vastaavat yhdistysten puolen vuoden tuloja. Kaikkien kolmen käteisvarat lisääntyivät vuonna 2013.
Jotkut yhdistykset kirjasivat tileilleen mojovia euromääräisiä voittoja. Lintulammen voitot olivat 66 000 euroa ja Maikkula-Iinatin 23 000 euroa. Lintulammen kuuden prosentin voitto on vielä maltillinen, mutta Maikkula-Iinatin kymmenen prosenttia kelpaisi tuotoksi ammattimaiselle sijoittajallekin.
Vielä kovemmat tulokset tekivät Tuiran ja Kaakkurin yhdistykset 13:lla ja 15:lla prosentilla. Tuiran yhdistyksellä oli tosin katettavanaan edellisen vuoden tappio.
Eniten käteistä rahaa vuoden 2013 lopussa oli Meritulli-Heinäpään yhdistyksellä: 156 000 euroa. Lintulammen yhdistyksen tilillä oli 155 000 euroa.
Yhdistysten tileille kertyvät rahat ovat mielenkiintoisia siksi, että yhdistysten ei periaatteessa pitäisi tuottaa voittoa.
Moni yhdistyksistä saa kaupungilta tukea asukastuvan pyörittämiseen. Vuonna 2013 tuki oli 3 500 euroa. Yleisavustusten lisäksi asukasyhdistykset saavat kaupungilta kohde- ja toiminta-avustuksia.
Usein voitollinen yhdistystoiminta johtaa avustusten pienenemiseen, kun seuraavan vuoden avustuksia jaetaan. Oulussa näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Kaupungin ja asukasyhdistysten yhteistyöstä vastaava yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka kertoo, että joidenkin yhdistysten hyvä rahatilanne on ollut tiedossa, mutta asiasta ei ole käyty virallisia keskusteluja.
Laukan mielestä yhdistysten rahat ja vuosittaiset voitot pitää suhteuttaa niiden toiminnan laajuuteen. Etenkin Karjasillan ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistysten tilien summat kuulostavat Laukan mielestä isoilta.
Laukan oma mielipide on, että isot varat pitäisi purkaa, ei sijoittaa.
- Käyttäisin rahat esimerkiksi alueen vähävaraisille lapsiperheille ja yksinäisille vanhuksille suunnattuun toimintaan.
- Emme voi olla sellainen työnantaja, ettemme voi maksaa palkkoja.
Pohjolan mielestä yhdistyksen tilillä on hyvä olla noin kymmenen-viisitoista prosenttia vuosituloista, sillä valtion maksaman palkkatuen määrä voi vaihdella vuodesta toiseen. Osa työllistämisprojekteista kestää 2,5 vuotta, ja palkkarahojen pitää riittää työntekijän oppisopimuskoulutuksen loppuun asti.
Pohjolan mielestä olisi väärin, jos kaupunki alkaisi leikata yhdistysten avustuksia voittojen takia.
- Olisiko se sitten oikein, että aktiivisia yhdistyksiä rangaistaisiin? Yhdistykset ovat säästäneet miljoonia euroja kaupungin rahoja, kun Oulu ei ole joutunut maksamaan sakkomaksuja (liian vähästä) työllistämisestä.
Lintulammen asukasyhdistys työllisti vuoden 2013 aikana 63:a eri ihmistä. Viime vuonna määrä nousi jo 99:ään ja yhdistyksen budjetti 1,8 miljoonaan euroon.
Työllistetyt työskentelevät muun muassa vanhus-, vammais-, ja kotipalveluissa, järjestävät lapsille liikuntakerhoja ja liikuntaleirin, tarjoavat työttömille euron lounaita sekä vastaavat koulujen ylijäämäruuan jakelusta Kaukovainiolla.
Noin 90 nuorta saa kesätyösetelillä kahden viikon työpaikan.
Lisäksi asukastuvalla järjestetään viikoittain monenlaista toimintaa. Nykyään asukastuvan tiloissa toimii kaupungin hyvinvointipiste, ja tuvan nimi on muuttunut Höyhtyän Välkkeeksi.
Fakta
Yleishyödyllisten yhdistysten tulot ovat pääosin verovapaita. Jotta yhdistys katsotaan yleishyödylliseksi, pitää toiminnan olla kaikille avointa ja yleiseksi hyväksi. Yhdistyksen tarkoitus ei saa olla voiton tuottaminen toimintaan osallisille.
Asukasyhdistysten tulot eivät ole veronalaisia, mikäli ne tulevat jostain muusta kuin elinkeinotoiminnasta tai yhdistyksen omistaman kiinteistön vuokraamisesta.
Esimerkiksi kioskin pitäminen tai siivouspalvelujen myyminen markkinahintaan on yleensä veronalaista elinkeinotoimintaa.
Sen sijaan olennaisesti julkisin avustuksin tuettua toimintaa, jossa asiakasmaksut ovat nimellisiä, ei yleensä pidetä elinkeinotoimintana.
Yleishyödyllinen yhdistys on elinkeinotoiminnastaan myös arvonlisäverovelvollinen, mikäli elinkeinotoiminnan tuotot ovat yli 8 500 euroa eikä toimintaa ole muutoin arvonlisäverosta vapautettu.
johtava veroasiantuntija
Verohallinto
Artikkelin lähde Kaleva