Leipomo-alalla pakasteet uusi suunta

Pasi Klemettilä
Oulu
Leipomoala on myllerryksessä ja joutuu muuttamaan toimintojaan. Oululainen Pulla-Pirtti Oy on omalta osaltaan muutosten keskellä.
Pulla-Pirtillä on nyt noin 120 työntekijää ja kolme toimipistettä. Yhtiöllä on nyt leipomot Oulussa, Raahessa ja Rovaniemellä.
Yritys on palaamassa aiempaa enemmän paikalliseksi leipomoksi. Pulla-Pirtti on ollut mukana Perheleipurit-yritysnipun toiminnassa, mutta pari viikkoa sitten turkulainen Leipomo Salonen Oy ilmoitti, että se ostaa Perheleipurien liiketoiminnan.
Pulla-Pirtti jäi ryhmästä pois kahden muun leipomon kanssa.

Pulla-Pirtti Oy on kuitenkin edelleen mukana valtakunnallisen tason toiminnassa.
Pulla-Pirtti on omistajana 32 prosentin osuudella Primula Oy:ssä, joka keskittyy uuden strategiansa mukaan esipaistettuihin pakasteleipätuotteisiin.
Primulan suurimpana osakkaana on nyt Leipomo Salonen, lisäksi tulee sijoittajia mukaan.
- Pulla-Pirtti on mukana tarjoamassa vähittäiskauppaan ja jatkossa ehkä myös ravintoloiden puolelle pakastettuja leivonnaistuotteita vaihtoehtona pääosin ulkomaisille pakasteaihioille, kertoo Pulla-Pirtin myyntijohtaja Kari Herukka.
Kauppojen yhä suositummissa paistopisteissä leivät on tehty paljolti ulkomaisista pakasteaihioista.
Suomalaisista isoista leipomoista esimerkiksi Vaasan on lähtenyt jo aiemmin pakastettujen leivonnaisten valmistukseen. Myös pienemmät leipomot ovat heränneet asiaan.
- Jos emme ole leivonnaispakasteissa mukana, kokonaisbisneksessä me olemme menettäjänä. Viime vuonnakin leivonnan määrä Suomessa väheni lähes kaksi prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, Herukka sanoo.
- Tuotantoteknisesti Primulan leipätehdas Järvenpäässä on varmasti Suomen nykyaikaisimpia yksiköitä, joissa leivonnaispakasteita voi valmistaa, Herukka luottaa.

Saksalainen Lidl on vaikuttanut paljon tilanteen muuttumiseen paistopisteillään.
Leivän irtomyyntiä on ollut Suomessa ennenkin ja leipää on myös paistettu kaupan sisällä, mutta enemmän se on ollut Herukan mielestä lisäpalvelua.
Lidl teki siitä tehokasta ja kuluttajat lähtivät mukaan. Kilohinnat ovat kilpailukykyiset, ja tuotteiden laadussakaan ei ole ollut moittimista, päinvastoin. Liiallisesta suolan määrästä ulkomaisia taikinoita on tosin moitittu.
- He toivat uuden toimivan konseptin Suomen leipäbisnekseen. Eihän se maailmalla uutta ole, se oli vain uutta Suomessa.

Herukan mielestä suomalaisilla leipomoilla on peiliin katsomisen paikka sikäli, että uutta ei ole pystytty tarjoamaan riittävästi.
- Suomalaisten leipomoiden tuotevalikoima on varmasti hyvä, mutta ehkä vähän vanhentunut, Herukka sanoo.
Hyllyissä oleva valmiiksi pakattu leipä on hänen mukaansa muissa maissa tarkoitettu enemmän pitemmän aikavälin käyttöön. Kaupassa myydään lämmittämällä tai aihiosta paistamalla tuoreutettua tuotetta tämän päivän käyttöä varten.
- Tällaista mallia kuin Suomessa minä ainakaan en ole nähnyt missään, että pääosa leipätarjonnasta on tuoretta ja pakattua, Herukka sanoo.

Fakta

Leipomotuotteiden tuonnin määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja on nyt yli 20 prosenttia kulutuksesta. Suuri osa tuonnista tulee pakasteina.
Viime vuonna leivonnan määrä Suomessa väheni alle kaksi prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.
Tilastoinnissa mukana olevien leipomoiden markkinaosuus on noin 65-75 prosenttia. Tilastoinnissa ei ole mukana pieniä leipomoita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Jos pakasteleipominen valtaa Suomessakin alaa, pakasteleipiä todennäköisesti tehdään suurissa ja tehokkaissa yksiköissä.
Väki leipomoiden palkkalistoilla voi vähentyä, jos esipakastettujen leipien lämmitys ja kypsentäminen kaupoissa yleistyvät. Työpaikkoja voi toisaalta syntyä kauppojen leipomopisteisiin.
Leipurit ja omistajaleipurit ovat kotimaisen elintarviketuotannon suurin työntekijäryhmä. Leipomoala työllistää suoraan 8 000 työntekijää, yrittäjät ja perheenjäsenet mukaan lukien yli 9 000 henkilöä.
Leipomoala maksaa palkkoja 250 miljoonaa euroa ja ostaa raaka-aineita ja tarvikkeita lähes 300 miljoonalla eurolla vuodessa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva