Artikkelin lähde Kaleva
Kai Nevala
Kempele
Jää natisee nätisti jalkojen alla. Jokaisen askeleen kanssa pitää olla kuitenkin tarkkana.
Suomen pienimmän laskettelurinteen pinta on petollisen liukas.
- Sukset jalassa saattaisi pysyä paremmin pystyssä, Heikki Korpela ounastelee.
Korpela tuntee Köykkyrin mäen, mutta yhtä lailla mäki tuntee Korpelan. Hiihtäjä on hinkannut Köykkyriä edestakaisin niin kauan kuin hän jaksaa muistaa.
- Olen joskus vitsaillut, ettei tähän ole moni aiheuttanut yhtä paljon eroosiota kuin minä.
Mäki on muovannut kempeleläisestä hiihtäjää, joka on 24-vuotiaana hiljalleen hivuttautumassa entistä lähemmäksi Suomen kansallista kärkeä.
Pohjois-Pohjanmaa on kuin ihmisensä eli tasainen. Siksi Köykkyrin ja Rokuan kaltaiset paikat tulevat tarpeeseen hiihtäjille.
- Kyllä tässä saa korkeuseroa, kun menee eestaas. Itse asiassa tällaisia nousuja on kisoissakin paljon. Nykyhiihto on niin nopeaa, että Köykkyristä saa hyvän rytmin.
Sitten Korpela iskee sauvansa maahan merkiksi: huippu on saavutettu. Puut ovat kasvaneet sen verran korkeiksi, ettei Korpelan koti aivan näy. Ketolanperälle on linnuntietä matkaa aavistuksen alle kolme kilometriä.
Yksi harjoitus on Korpelalle erityisen rakas. Kymmenen kilometrin testijuoksu sauvojen kanssa, jossa tulee yhteensä 16 nousua. Sen hän teki ensimmäisen kerran jo 14-vuotiaana.
- Se on vuoden kovimpia harjoituksia. Ei oikein tiedä, pitääkö maalissa itkeä vai nauraa, kun kaatuu maahan.
Laella kevyt tuuli yrittää esitellä itsensä.
Ollaan siis huipulla, mutta ei vielä sillä huipulla, mikä on Korpelan tavoite. Hän ei arkaile sanoa ääneen, että haluaa olla mukana kilpailijana Lahden MM-kisoissa vuonna 2017.
Siksi hän on pannut pelimerkit rohkeasti sen kortin varaan, johon on kirjoitettu huippu-urheilu 24/7. Korpela on valmistunut metsätalousinsinööriksi, mutta siviilikuvioiden aika on myöhemmin.
Nyt on aika mitata mies, ettei myöhemmin tarvitse harmitella.
- Kaikki on pelissä. Kaikki aika ja keskittyminen käytetään hiihtämiseen. Olen kiitollinen paikallisille tukijoille, että tämä on mahdollista, Korpela sanoo.
Tällä kaudella Korpela on ottanut yhden askeleen kohti huippua. Hän oli SM-kisojen sprintissä kahdeksas ja nakutteli helmikuussa Otepään Skandinavia cupista pistesijat 24 ja 22.
Skandinavia cupin taso on kova, sillä kärkipaikoista taistelee esimerkiksi tusina jos toinenkin maajoukkuetehtäviin palavasti haluavia norjalaisia. Kempeleen mies oli Otepään toisen päivän aika-ajossa kymmenes.
Siksi Salpausselän maailmancupin 62:s sija maistui suussa karvaalta.
- Se oli älytön pettymys. Viron hiihdolla olisin voinut olla hyvinkin 30 parhaan joukossa Salpausselällä.
Tämän sanottuaan Korpela kurottaa käsiään eteenpäin.
- Minulla on sellainen tunne sprintissä, että kansainvälinen taso on ihan tuossa edessä. Melkein kuin saisi käsillä letkasta kiinni. Haluan ensi kaudella maailmancupin kisoihin myös ulkomailla.
Köykkyri on valloitettu. Keväällä ja kesällä on toisenlaisten vuorien vuoro, kun Korpela tavoittelee Mont Blancin huippua ja lähtee Alpeille harjoittelemaan.
Viime vuonna Korpela teki alppileirillä yhteisharjoituksia Risto-Matti Hakolan, Ari Luusuan ja Kari Variksen kanssa. Hakolan onnistuminen Falunin MM-kisoissa sykähdytti kempeleläistä.
- Se antaa uskoa, kun näkee saman kaverin harjoituksissa vieressä.
Köykkyrin kuningas on tosissaan.
Korpelan meno oli viime viikonloppuna Suomen cupin osakilpailussa vahvaa, vaikka sprintti kaatuikin kolarointiin.
- Sprintit ovat olleet todella hyviä. Tein ennen Suomen cupia kovia harjoituksia riskillä, jotta saisin normaalimatkatkin kulkemaan. Ei minua 50 kilometriäkään jännitä matkana.
Suomen cupin viestin avausosuudella Korpela pätki lopun erittäin kovaa ja tuli ensimmäisenä vaihtoon harjoittelukaverinsa Ari Luusuan kanssa.
Oulun Hiihtoseura on naisten viestissä vahva ehdokas jopa kultakamppailuun, kun se saa maajoukkuehiihtäjä Riitta-Liisa Roposen trioonsa. Myös miehissä OHS taistelee tasaisella nelikolla mitalista.
Fakta
Heikki Korpela on syntynyt 4. syyskuuta 1990 Kempeleessä. Hän asuu Kempeleessä, mutta edustaa Pyhäjärven Pohtia. Korpela valmistui keväällä 2014 metsätalousinsinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta.
Neljä nuorten SM-mitalia: kulta, kaksi hopeaa ja pronssi.
Aikuisten SM-kisoissa parhaimmillaan tällä kaudella Jämillä sprintin kahdeksas.
Skandinavia cupissa helmikuussa 2014 Latvian Madonassa sprintin kahdeksas. Tällä kaudella kaksi sijoitusta pisteille Skandinavia cupissa.
Osallistunut kaksi kertaa maailmancupin osakilpailuun Salpausselällä.
Universiadeista joulukuussa 2013 Trentinosta kaksi pronssimitalia. Korpela pitää sprintin pronssimitalia jopa hänen uransa toistaiseksi parhaana yksittäisenä hiihtona. Toinen pronssi tuli viestistä.
Edusti Suomea nuorten MM-kisoissa vuonna 2009. Jäi sprintin aika-ajossa vain 0,1 sekuntia jatkopaikasta.
Korpelan valmentajana on ollut koko ajan hänen isänsä Juha Korpela.
Artikkelin lähde Kaleva