Artikkelin lähde Kaleva
Arto Kiuru
Eero Mustikka tuijottaa vuonna 1957 valmistuneen Utajärven Utasen voimalaitoksen patosillan tulvaluukun nostolaitteita.
- Niin paljon katosi Oulujoestakin sieviä koskia voimalaitosten kaivuutöissä, Utasen voimalaitostyömaalla kaivinkoneiden kuskina sekä rasvarina työskennellyt Mustikka huokaa.
Oulujoki valjastettiin sähköntuotantoon 1945-1973.
Aluksi maata siirrettiin lapioin sekä hevosin, myöhemmin isoilla sähkökäyttöisillä laahakaivureilla.
Mustikka meni Utaselle töihin jo 16-vuotiaana.
- Isä oli ollut Utasella apumiehenä, hänen kanssaan siellä parakkeja pystytin.
Jättimäisiä maamassoja möyhineet laahakaivinkoneet kiinnostivat Mustikkaa. Hän eteni sekatyömiehestä Bucurys Erien rasvariksi. Rasvari öljysi päivittäin koneen nupit ja laakerit sekä antoi kuljettajalle ajo-ohjeita.
- Korjaamon herra kysyi ensimmäisenä, uskallanko nousta kaivinkoneen puomille.
Vuonna 1958 Mustikka pääsi vihdoin ohjaamaan Bucurysta sekä hennompaa Lorain-merkkistä kaivuria.
hän nousi ensi kerran Suomussalmen Emäjoen Aittokoskella 1959.
Oulujoki Oy:n sähköosaston johtajan Martti Laurilan 1950 Yhdysvalloista ostama sähkökäyttöinen laahakaivinkone oli maansiirron jättiläinen.
- Marionin hurina ensi kertaa ohjaamoon astuessa hieman pelotti, Mustikka muistelee.
Marion 7400:n puomin pituus oli 62 metriä. Kaivinkoneen kouran kynnet pystyivät kaapimaan maata jopa 70 metristä.
painanutta kaivinkonetta kuljetti 48 junavaunua. Sen työkuntoon kasaaminen vei kolme kuukautta.
- Puomin vaijerit saattoivat mennä keskenään sekaisin tai katketa, jarruttamisen ja koneen kääntämisen kanssa piti olla tarkka.
Yhdysvaltain Ohiossa 1950 valmistettu kone oli Oulujoki Oy:n kaivinkone numero 9.
- Kainuussa vesipiirin miehet antoivat Marionille nimen Jeti-Pekka, Mustikka naurahtaa.
karu kaivinkone rakasti koskisia jokiuomia sekä rantapenkoilta kauhaan kolahtelevia jättimäisiä kivenmurikoita.
- Marion kulki vähän kuin rapu taaksepäin maapohjassa laahaten, isotkin kivet jauhautuivat soraksi sen jalkojen alle melkoisella jytinällä.
Löytyi jättiläisestä ripaus ylellisyyttäkin.
- Ohjaamossa penkin virkaa toimitti hienolla nahalla vuorattu rautakouru.
petti joskus kaivinkoneen alla.
Mustikka näyttää kuvaa, jossa Bucurys-kaivinkone on uponnut keväällä 1961 jokeen voimalatyömaalla Ämmänsaaren ja Hyrynsalmen välillä.
- Routainen rantapenkka lohkesi kaivinkoneen alta. Kaksi kuukautta konetta kaivettiin liejuvellistä pois.
Kaivinkoneita ei saanut ajaa alle 20 asteen pakkasessa. Kuskit joutuivat kuitenkin joskus koneita siirtäessään huoltamaan niitä hyisissä olosuhteissa.
- Madekoskella kaivinkoneen puomiin tipahti konetta 40 asteen pakkasessa purkaessa joutokivi. Se irrotti kylmässä ärtyneestä rautapuomista kananmunan kokoisen murikan.
Uusi maansiirtoteknologia hiipi vähitellen maarakennustyömaille 1970-luvulla. Ketterät hydrauliset kaivin- ja maansiirtokoneet syrjäyttivät kaivinkoneiden dinosauruksen.
Kaivinkonekaverinsa Mustikka hyvästeli Oulujoen voimalaitostyömaiden valmistuttua Utajärven Sotkajärvellä 1973.
- Ajoin Marionin joenpenkalle seisomaan pölleistä tehdylle pukille, minkä jälkeen laskin sen puomin alas, hän haikailee.
Artikkelin lähde Kaleva