Yva aloittaa voimala-projektin

Pekka Rahko Kaleva
Oulu Turvetta, puuta vai jotain aivan muuta? Sitä ei ratkaista vielä tässä vaiheessa, kun Oulun Energian uuden voimalaitoksen yva-menettely alkaa.
Toppila 1 -voimalan korvaajaa suunnitellaan siten, että se voi polttaa pelkästään biopolttoainetta (puuta) tai pelkästään turvetta, kertoo projektijohtaja Jukka Salovaara Oulun Energialta.
Salovaaran mukaan lähtökohta selvityksessä on se, että uuden voimalan polttoaineesta 60 prosenttia olisi biopolttoainetta ja loput turvetta ja kierrätyspolttoainetta.
Paljon riippuu kuitenkin Salovaaran mukaan valtion polttoainepolitiikan linjauksista.
"Pohjois-Suomesta olisi ehkä saatavissa purkupuuta ja erilliskerättyä muovia", hahmottelee Salovaara mahdollista kierrätyspolttoainetta.
Ajoittain voitaisiin käyttää myös Kemiran tehtaiden prosessikaasua ja varapolttoaineena hiiltä.
Tässä vaiheessa hankkeessa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa kahteen sijoituspaikkaan: Toppilaan Oulun Energian voimalaitosalueelle ja Laanilaan Kemiran Oulun tehtaiden alueelle.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa rakennettaisiin Toppilaan 350 megawatin yhteistuotantovoimalaitos, toisessa Laanilaan 450 megawatin yhteistuotantovoimalaitos ja kolmannessa Toppilaan 250 ja Laanilaan 200 megawatin yhteistuotantovoimalaitokset.
Toppilassa uuden kattilalaitoksen toiminnassa voitaisiin hyödyntää monia alueella jo olemassa olevia rakenteita ja laitteistoja.
Nollavaihtoehtona kulkee mukana hankkeen toteuttamatta jättäminen, jolloin eri puolille Oulua rakennetaan lämpökeskuksia, joissa käytetään pääosin biopolttoaineita ja lisäksi kevyttä polttoöljyä.
Sähkö oletetaan tuotettavaksi muualla Suomessa sijaitsevilla lauhdevoimalaitoksilla, joiden polttoaineena käytetään kivihiiltä.
Kaikkiin voimalaitosvaihtoehtoihin sisältyy voimalaitoksen yhteyteen rakennettava biojalostamo, joka tuottaisi uusia biopolttoaineita. Jalostamo olisi joko pyrolyysiöljyä tuottava pyrolyysilaitos tai biohiiltä tuottava biohiililaitos.
Pyrolyysilaitoksella tuotettaisiin biomassasta pyrolyysiöljyä 70 000 tonnia vuodessa. Tuotantoon soveltuvia biomassoja ovat metsätähde-, kokopuu- ja runkopuuhake sekä sahanpuru.
Biohiililaitoksella tuotettaisiin kokopuu-, runkopuu- ja metsätähdehakkeesta biohiiltä 100 000 tonnia vuodessa.
"Aika näyttää, tullaanko tätä koskaan rakentamaan", pohtii Salovaara. Biojalostamon mahdollisuutta on kuitenkin jo selvitetty ja yva-vaiheessa sen on oltava mukana.
Biojalostamon kustannusarvio on Salovaaran mukaan 30-40 miljoonaa euroa, kun uuden voimalan kohdalla puhutaan 250-300 miljoonasta.
Biohiiltä ja pyrolyysiöljyä on tarkoitus tuottaa myyntiin polttoainemarkkinoille. Pyrolyysiöljyllä voitaisiin myös korvata polttoöljyä Oulun Energian omissa laitoksissa.
Yva-arvioinnin tulokset esitetään yva-selostuksessa, joka valmistunee syyskuussa 2014.
"Kun yva-prosessi on valmis, voimme hakea ympäristölupaa", kertoo Salovaara jatkosta ja arvioi ympäristölupavaiheen vievän vuodesta puoleentoista. "Tämän jälkeen tehdään rakentamispäätös."
Uuden laitoksen olisi tarkoitus olla toiminnassa syksyllä 2019.

Artikkelin lähde Kaleva