Artikkelin lähde Kaleva
Pekka Rahko Kaleva
Oulu Pohjois-Pohjanmaalla on ihmetelty kuluvana talvena valkoselkätikkojen runsautta. Lintuharrastajien tietoon on tullut kolme Raahessa talvea viettävää tikkaa.
Valkoselkätikan talvehtiminen maakunnassa ei ole tavatonta, mutta kolme vakituisilla talvireviireillä viihtyvää lintua on jo huomattava määrä.
Viime talvena pidempään samoilla sijoilla nähtiin kaksi lintua: toinen Oulaisissa ja toinen Iin Tangonsaaressa. Iissä talvehtiva valkoselkätikka on nähty useina aiempinakin talvina.
Viime kesänä puolestaan todettiin lajin ensimmäinen pesintä Pohjois-Pohjanmaalla.
"Olisin kyllä vähän pettynyt, jos ensi kesänäkin ei varmistuisi pesintää", pohtii Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojelutoimikunnan puheenjohtaja Ari-Pekka Auvinen.
"Toki näin pienen kannan kehitys on ennen kaikkea sattumasta kiinni, mutta ehkä tässä on pientä aihetta toiveikkuuteen", Auvinen lisää.
Auvinen arvelee, että Pohjois-Pohjanmaan heiveröinen kanta on vielä pitkään tulomuuton varassa. "Valkoselkätikkahan saa vain jokusen poikasen kerrallaan, joten kovin kovaa vauhtia Pohjois-Pohjanmaan valkoselkätikat eivät omin avuin leviä."
"Mutta viime vuosina tänne lienee käynyt kohtalainen tikkavirta kaakon suunnalta", hän lisää.
Pohjois-Pohjanmaan rantametsien puusto ei ole kovin järeää, mutta muutoin rantametsät ovat paikoin Auvisen mukaan valkoselkätikan näkökulmasta hienoja ja laajoja.
"Jos ne riittävät elättämään valkoselkätikkoja, niin leviäminen ei jää ainakaan biotoopista kiinni."
"Kyllä valkoselkätikat ovat pysyvästi sinne tulleet", kommentoi Perämeren rantojen tikkahavaintoja suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista.
Laine on seurannut Suomen valkoselkätikkojen kannankehitystä pitkään. Valkoselkätikan systemaattinen seuranta alkoi 1990-luvun alussa, ja tuolloin pesivä populaatio arvioitiin 30-50 pariksi.
Viime vuonna koko maan kattaneissa seurannoissa löytyi noin 165 parireviiriä, joilta varmistui 101 pesintää.
Valkoselkätikan esiintyminen painottuu vahvasti maan itä- ja kaakkoisosiin. Viime kesän varmistetuista pesinnöistä kaksi kolmasosaa löytyi Etelä-Karjalasta, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta.
Tikkakannan elpyminen ja vahvistuminen ovat aktiivisen suojelun ja elinympäristöjen hoidon ansiota. Lisäksi Laine mainitsee piristysruiskeena syksyllä 2008 koetun ison vaelluksen, jolloin Suomeen saapui runsaasti valkoselkätikkoja jostain itärajan takaa.
Valkoselkätikat eivät Timo Laineen mukaan vietä talveaan pesimäreviireillään. Rengastusten avulla on saatu selville sekin, että koiras ja naaras eivät vietä talvea yhdessä, vaan molemmat etsivät oman talvehtimisreviirinsä.
"Linnut voivat olla 4-6 kilometrin päässä pesimäalueelta ja eri suunnilla", Laine kertoo. Keväällä ne palaavat pesimäpaikalle.
Käyttäytymisen syyksi arvellaan sitä, että näin pesimäreviirille säästyy enemmän ruokaa kesäksi poikasten ravinnoksi.
Artikkelin lähde Kaleva