Artikkelin lähde Kaleva
Pasi Klemettilä Kaleva
Oulu Oulun kaupungilla ei ole sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan tarvetta yleisellä tasolla kiristää koulujen stipendirahojen valvontaa.
"Kyllä me ehdottomasti luotetaan siihen, että varoja käytetään oikein. Lähtökohta on, että kriteerit toimivat. Valvonta on normaalia kirjanpidon ja tilien valvontaa", Penttilä sanoo.
Oulun kaupunki on aloittanut sisäisen selvityksen Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion stipendirahaston tileistä sen jälkeen, kun Kaleva kertoi pari viikkoa sitten, että stipendirahastosta olisi päätynyt rahaston sääntöjen vastaisesti tuhansia euroja myös täysin ulkopuolisille henkilöille.
"Poikkeuksellista on, että sisäiselle tutkinnalle annetaan tehtäväksi tutkia yhden rahaston käyttöä. Osykin rahaston pääoma on poikkeuksellisen suuri valtakunnankin mittakaavassa, kun se kohdistuu yksittäiseen oppilaitokseen. En ole törmännyt muihin vastaaviin, mutta en kyllä väitäkään tuntevani kaikkia tapauksia."
Osykin rahaston pääoma on tiettävästi noin miljoona euroa. Muissa Oulun kaupunginkoulujen stipendirahastoissa pääomat ovat vaihtelevan suuruisia, yleisimmin muutaman tuhannen euron suuruisia.
Seuraavaksi suurin rahasto Osykin rahaston jälkeen on Ylikiimingin stipendirahasto, jonka pääoma on noin 46 760 euroa.
Penttilän mukaan Osyk-tarkastus ei vaikuta yleiseen linjaan. Lahjoitusrahastoja valvotaan hänen mukaansa ohjeitten ja lain mukaisesti. Kassoja tarkistetaan tietyin väliajoin.
"Jos Osyk jätetään ulkopuolelle, oppilaitten stipendeihin menee korkeintaan muutamia tonneja. Ei ole epäilyksen häivää siitä, että niitä jollakin tavalla käytettäisiin väärin", Penttilä sanoo.
Kuntaliitosten yhteydessä kaupunki on koonnut tietoja koulujen rahastojen käytöstä. Kaikille rahastoille ei ole löytynyt sääntöjä ja joissakin tapauksissa on ollut epäselvää, kuka rahaliikenteen hyväksyy. "Tietysti oletetaan, että säännöt on."
Penttilä muistuttaa, että on hyvä asia, että oppilaille suoraan jaettavia stipendivaroja on. "Soisi, että niitä olisi enemmänkin."
Penttilän mielestä stipendirahastoja ei ole tarpeen valaa yhteen muotiin.
"Jos niitä vähän eri kriteerein ja eri painotuksin ajetaan, se on mielestäni rikkautta. Tavallaan on hyvä, että stipendejä voidaan jakaa myös sille kutosen pojalle eikä aina sille kympin tytölle."
Rahastot ovat tyypillisesti saaneet alkunsa yksityisten henkilöiden lahjoituksista tai vaikka rehtorien eläkkeelle jäämisten yhteydessä kerätyistä summista.
Vuosittain rahastoihin saattavat lahjoittaa vaikka muutamien satojen eurojen suuruisia summia esimerkiksi rotaryklubit.
Rahastojen tuottoja jaetaan stipendeinä rahastojen sääntöjen mukaan ja myös rahastojen pääomia voidaan käyttää stipendeihin.
Stipendien jaossa kuullaan yleensä opettajakuntaa.
Artikkelin lähde Kaleva